Teologia:uskonvarmuus
uskonvarmuus
| uskonvarmuus |
Luterilaisen reformaation eräs klassinen kiista katolisen kirkon kanssa koske käsitystä uskonvarmuudesta (lat. certitudo, saks. Gewissheit) eli pelastusvarmuudesta. Lutherin ja hänen seuraajiensa mukaan tällainen varmuus edellytetään, kun taas katolisen puolen mukaan pelastuksesta tulee kantaa jatkuvaa huolta. Luterilaisen reformaation perusideana oli tähdentää, että tällainen varmuus ei perustu ihmisen (aina epävarmoihin) omiin kykyihin, vaan Jumalan varmaan lupaukseen.
Varhaismodernina aikana kysymys varmuudesta oli Euroopassa monin tavoin keskeinen ja se kattoi ns. tiedollisen varmuuden lisäksi monia eksistentiaalisia elämän alueita. Kalvinismissa varmuusoppi kehittyi vielä luterilaisuutta pidemmälle, ns. pyhien kestävyyden (lat. perseverantia) opiksi.
Nykyteologiassa varmuusopin ei katsota erottavan kirkkoja. Luterilaisuus itse asiassa myöntää ihmisen omavoimaisen tiedon epävarmuuden, ja kaikki kirkot myöntävät että varmuuden ehtojen tulee viime kädessä olla suhtessa uskon kohteeseen. Yleisesti ottaen kristinuskossa ei vaadita absoluuttista uskonvarmuutta tai pelastusvarmuutta, vaan erilaiset varmuusopit on laadittu tiettyä asiayhteyttä silmällä pitäen. Historiallisen tekstin lukijan on silti havaittava, että uskonnollisen varmuuden suhteellinen merkitys on eri aikoina ollut hyvin erilainen.Erikieliset vastineet
| certainty of faith | englanti (English) | |
| certitude | ranska (français) | |
| Glaubensgewissheit | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.12.2025: Teologia:uskonvarmuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:uskonvarmuus.)