Teologia:teologia

    Tieteen termipankista

    teologia

    teologia
    Määritelmä

    1) järkeä käyttävä jumalapuhe

    2) tieteenala, jossa tutkitaan uskonnollisia tekstejä, kokemuksia ja muita ilmiöitä
    Selite

    Kreikankielinen termi theologia tarkoittaa lähtökohtaisesti järkiperäistä puhetta Jumalasta tai jumalista. Termi logos voi viitata myös mytologiseen tai runolliseen puheeseen, mutta kristinuskon piirissä teologia käsittää enimmäkseen järkeen ja asioiden johdonmukaiseen järjestelyyn pyrkivän jumalapuheen. Latinankielisessä yliopistomaailmassa ilmaus ”teologinen tiedekunta” ja esimerkiksi Tuomas Akvinolaisen teos Summa theologiae viittaavat kristillisen opin järkiperäisesti hahmotettavaan kokonaisuuteen. Tämän merkityksen ohella teologiaan kuuluu mysteerin ja tiedon rajojen tunnustaminen.

    Eri tieteenaloihin 1600-luvulla liitetty ”systeemin” tai ”systemaattisuuden” ihanne merkitsi myös ”systemaattisen teologian” oppialan syntyä. Tällöin kristillisen opin taikka uskon eri puolet pyrittiin järjestämään jonkin aluksi valitun periaatteen avulla johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Termi dogmatiikka merkitsee tällöin pitkälti samaa kuin systemaattinen teologia, ja molemmat liittyvät olennaisesti termin teologia perusmerkitykseen.

    Valistuksen jälkeisessä modernissa yliopistomaailmassa perinteinen teologian käsite on usein kyseenalaistettu sillä perusteella, että jumalapuheen tiedollista alkuperää ei voida tieteen keinoin verifioida. Uskontotiede on monin paikoin kehittynyt ikään kuin rinnakkaiseksi tavaksi pyrkiä muodostamaan kriittistä tietoa uskonnosta. Esimerkiksi Ruotsissa ”systemaattinen teologia” pyrittiin 1900-luvun varrella korvaamaan historiallisilla tai ilmiöpohjaisilla kuvauksilla uskonnosta. Saksassa niin kutsuttu kulttuuriprotestantismi näki teologiset käsitykset ihmisen kokemuksien ja tunteiden ilmauksina. Toisaalta 1900-luvulla myös usein puolustettiin kielen ja jumalapuheen ensisijaisuutta tunteeseen, kokemukseen ja kulttuuriin nähden. Tällöin ”uskonnon” kategoria nähtiin samalla lailla satunnaiseksi tai kulttuurisidonnaiseksi kuin ”jumalapuhe”.

    Saksalaisella kielialueella käsitteen ”teologia” asema on tällä hetkellä vahva niin protestanttisessa kuin katolisessa keskustelussa, ja käsitettä on laajennettu myös muihin uskontoihin päin (juutalainen teologia, islamilainen teologia). Englantilaisella kielialueella uskontoa tutkivan yksikön nimenä saattaa olla theology and religion (Oxford), mutta niin religious studies (sekulaarin akatemian laitos) kuin myös Divinity School (autonominen yksikkö yliopiston yhteydessä, esim. Yale, Harvard) ovat tavanomaisia. Raja kulttuurintutkimukseen päin on yleisesti ottaen madaltunut.

    Termi teologia heijastaa myös lainsäädäntöä. Esimerkiksi Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa kirkko ja valtio on erotettu niin, että ”teologia” ei mahdu julkisesti rahoitettavan yliopiston piiriin. Näiden maiden lukuisat teologiset oppilaitokset ovat yksityisiä tai kirkollisia. Saksassa puolestaan käsitteen ”teologia” runsas esiintyminen  julkisesti rahoitetussa yliopistossa heijastaa päinvastaista näkemystä, jossa valtiovalta ei halua määritellä tieteenalan sisäistä luonnetta.

    Helsingin yliopiston koulutusohjelmissa käytetään ilmausta ”teologia ja uskonnontutkimus” siten, että kaikki uskonnon ymmärtämiseen pyrkivät humanistiset lähestymistavat nähdään tärkeiksi. Teologian ja uskontotieteen välinen jännite on tärkeä tunnistaa, mutta samalla on tärkeä myös nähdä, kuinka kaikessa humanistisessa tutkimuksessa puheen, kielen ja diskurssin kenttä yhtäältä ja kokemuksen, tunteen ja ”eletyn uskonnon” kenttä toisaalta ovat molemmat tärkeällä tavalla autonomisia.

    Yksi tapa hahmottaa nykytutkimusta on määritellä teologia sellaiseksi eletyksi jumalapuheeksi, joka on akateemisen tutkimuksen kohde. Menneisyyden runsaat tekstikorpukset ja nykymaailman tulkitut kokemukset ja tunteet tulevat näin ”teologian alalla” harjoitettavan tutkimuksen kohteeksi. Toinen, filosofisen tutkimuksen kanssa analoginen tapa käsittää teologian niin, että se on jumalapuheen kaikkien eri osa-alueiden ehtojen ja mahdollisuuksien kartoittamista. Kuvausta olennaisempaa on tällöin jumalapuheen analyyttinen ymmärtäminen. Molemmissa tapauksissa teologia tieteenä sijoittuu suurelta osin humboltilaisen "historiallis-kielitieteellisen" mallin piiriin. Yhteiskuntatieteelliset metodit laajentavat tätä mallia esimerkiksi käytännöllisen teologian ja uskonnonsosiologian alalla.

    Erikieliset vastineet

    divinityenglanti (English)(harvinainen)
    theologyenglanti (English)
    Theologiesaksa (Deutsch)

    Käytetyt lähteet

    McGrathA2000, Religion2005

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 20.4.2024: Teologia:teologia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:teologia.)