Teologia:sakramentti
sakramentti
| sakramentti |
Kreikan termi mysterion (”salaisuus”) on latinalaiseen Raamattuun käännetty termillä sacramentum (”sakramentti”, sacer = pyhä), jolla teologisessa kielenkäytössä tarkoitetaan kristinuskon pyhimpiä toimituksia. Roomalaiskatolisen kirkon opetuksessa on seitsemän sakramenttia: kaste, konfirmaatio, ehtoollinen, pappisvihkimys, avioliitto, rippi ja sairaan voitelu. Myös ortodoksinen kirkko opettaa usein näitä seitsemää sakramenttia, mutta sakramenttien lukumäärä voi sen piirissä vaihdella. Luterilaisessa kirkkokunnassa kaste ja ehtoollinen ovat sakramentteja.
Läntisessä teologiassa sakramentteja ajatellaan usein eräänlaisina ulkoisina merkkeinä, jotka viittaavat salattuun pyhään asiaan, kuten kasteessa syntien anteeksiantamiseen ja ehtoollisessa Kristuksen läsnäoloon. Sakramentteja saatetaan kutsua myös armonvälineiksi, jolloin niiden katsotaan välittävän Jumalan armoa ja pelastusta. Protestanttisissa kirkoissa kiinnitetään huomiota sakramentiksi luettavan pyhän toimituksen raamatulliseen taustaan. Kirkkojen tosiasiallisia sakramentteja on kuitenkin jossain määrin hankala sovittaa näihin yleisiin oppeihin. Esimerkiksi pelastus ja anteeksiantamus voivat vaikuttaa ilman pappisvihkimystä tai avioliittoa. Vaikka protestantismi ei lue avioliittoa sakramentiksi, se on kuitenkin niitä harvoja elämänmuotoja, joista Uusi testamentti käyttää termiä mysterion/ sacramentum (Ef. 5:32).
Kaikkien kirkkojen sakramenttiopin ytimessä ovat kaste ja ehtoollinen, sillä nämä kaksi sakramenttia välittävät syntien anteeksiantamista, pelastusta ja kirkon jäsenyyttä. Kaste, konfirmaatio (idän traditiossa mirhavoitelu) ja ehtoollinen ovat initiaation eli kirkon täysivaltaiseksi jäseneksi tulon sakramentteja ja sellaisina muiden sakramenttien edellytyksiä.
Termiä sakramentti saatetaan käyttää myös yleisemmissä merkityksissä. Katolinen teologia opettaa usein itse kirkon olevan sakramentti siinä mielessä, että kirkko välittää pyhyttä ja armoa. Luterilaisen teologian mukaan esimerkiksi pappisvihkimys ja avioliitto perustuvat Jumalan asetukselle. Vaikka ne eivät ole sakramentteja, niihin liittyvää vihkitoimitusta voidaan pitää ”sakramentin kaltaisena” eli Jumalan pyhyyttä välittävänä tekona. Myös erilaisilla siunauksilla voidaan katsoa olevan sakramenttia muistuttavia ulottuvuuksia.
Toisaalta eräät protestanttisen teologian muodot pyrkivät välttämään koko sakramentin käsitettä, koska se liittyy toisarvoisiin ulkoisiin ”seremonioihin”. Sakramentin sijaan saatetaan puhua sinetistä, lupauksen merkista ja uskonratkaisusta. Kyse ei tällöin ole kuitenkaan itse toimituksen vähättelystä. Esimerkiksi kaste saattaa ratkaisevan tärkeä pelastusteko, vaikka sitä ei sanoitettaisi sakramentaalisen armon termein.Erikieliset vastineet
| sacrament | englanti (English) | |
| das Sakrament | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Mannion&Mudge2008, Metso&Ryökäs2005, Religion2005
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Teologia:sakramentti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:sakramentti.)