Teologia:reformaatio

    Tieteen termipankista

    reformaatio

    reformaatio
    Määritelmä 1500-luvun Euroopan monimuotoinen uskonnollinen uudistusliike, ”uskonpuhdistus”
    Selite

    Latinasta useisiin eurooppalaisiin kieliin lainattu termi reformaatio tarkoittaa ensisijaisesti jonkin asian, kuten kirkon tai uskonnon, uudistamista eli reformia. Toissijaisesti termi voi tarkoittaa myös ennalleen asettamista. Historiallisessa yleiskielessä reformaatio on noin vuonna 1517 Saksasta alkanut eurooppalainen kirkon uudistusliike, joka levisi pian muun muassa Sveitsiin, Britanniaan ja Pohjoismaihin. Reformaation aloittajana pidetään Wittenbergissä toiminutta Martti Lutheria. Ruotsissa reformaation pani toimeen kuningas Kustaa Vaasa. Merkittävin suomalainen reformaation edustaja oli Mikael Agricola.

    Englannin kielessä reformaatiosta on puhuttu pitkään yksikössä (the Reformation), mutta viime vuosikymmeninä on alettu yhä enemmän käyttää monikkomuotoja (Reformations). Suomessa yksikkömuoto on vallitseva, ja reformaation eri vaiheet erotetaan usein määreillä, kuten luterilainen reformaatio, Sveitsin reformaatio jne. Vanhempi ilmaus ”uskonpuhdistus” on pitkälti korvautunut synonyymisella reformaatio-termillä. Toisaalta ”uskonpuhdistaja” saattaa edelleen olla luontevampaa suomea kuin johdos ”reformaattori”.

    Reformaatioliikettä seurannut katolinen ”vastauskonpuhdistus” tai ”reformi” voidaan englanninkielisissä lähteissä ymmärtää yhdeksi lukuisista reformaatioista. Suomessa näin ei ole toistaiseksi tapahtunut. Tulkinnalliseen kysymykseen vaikuttaa se kielellinen seikka, että englannin sanat reform ja reformation voidaan ymmärtää miksi tahansa uudistukseksi, kun taas Suomen ”reformaatio” liittyy kiinteämmin 1500-luvun protestanttisiin liikkeisiin.

    Reformaation sisällöllisinä tunnusmerkkeinä pidetään useimmiten Raamatun kääntämistä kansankielelle, pappien avioliiton sallimista ja ehtoollisviinin jakamista myös maallikoille. Keskeisenä teologisena periaatteena on vanhurskauttamisoppi eli ihmisen pelastuminen yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen kautta. Reformaatiota kannattaneet yhteisöt ja kirkot irtautuivat paavin vallan alaisuudesta.

    Reformaation ajallisena loppupisteenä pidetään usein 1570-lukua, jolloin luterilaiset tunnustuskirjat saivat vakiintuneen muotonsa ja Calvinin Institutio-teos käännettiin eurooppalaisille kielille. Toisaalta vielä vuonna 1648 julkaistua Westminsterin tunnustusta voidaan pitää viimeisenä reformaation tunnustuskirjana. Aikamäärityksestä ja sisällöllisistä tuntomerkeistä riippuen esimerkiksi baptisteja voidaan pitää joko reformaation kirkkokuntana tai osana reformaation jälkeistä protestantismia.

    Erikieliset vastineet

    Reformationsenglanti (English)
    the Reformationenglanti (English)
    die Reformationsaksa (Deutsch)

    Käytetyt lähteet

    GritschE2002, SaarinenR2009

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 19.4.2024: Teologia:reformaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:reformaatio.)