Teologia:rajallisuus
rajallisuus
| rajallisuus |
Suomen rajallisuus vastaa teologisessa käytössä englannin termiä finitude ja saksan termiä Endlichkeit ihmisen olemisen määreenä. Termi ei ota kantaa siihen, millainen "raja" on kyseessä, vaan se on vastakohta luomattomalle, ikuiselle ja äärettömälle. Usein ihmisen rajallisuus viittaa kuoleman tosiasiaan. Nykykeskustelussa se esiintyy myös puhuttaessa luonnon tai luomakunnan rajallisesta kantokyvystä ja kestävyydestä (engl. sustainability).
Läntisessä perinteessä on toisinaan ajateltu rajallisen luodun maailman olevan kykenevä käsittämään myös ikuista ja ääretöntä (lat. finitum capax infiniti). Toisinaan, esim. reformoidussa teologiassa, tämän kyvyn ajatellaan puuttuvan tai olevan kadonnut.
Modernissa teologiassa esimerkiksi protestantti Paul Tillich ja katolinen Henri de Lubac edustavat ajattelua, jossa ihminen voi rajallisuudestaan käsin kuitenkin aistia tai ajatella ikuisuutta. Näin kyseistä "rajaa" voi ikään kuin tarkastella kahdelta puolelta.
Modernin ajan filosofiassa on kuitenkin tavallisempaa ajatella rajallisuus tiedon ja kielen mahdollisuuden rajana, jota voi tarkastella lähinnä sisältä päin, yhdeltä puolelta (Kant, Heidegger, Wittgenstein). Tällaiseen ajatteluun liittyvät teologiset mallit eivät yleensä opeta rajallisuuden ylittävää ihmisen uskonnollista kykyä.Erikieliset vastineet
| finitude | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.4.2025: Teologia:rajallisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:rajallisuus.)