Teologia:nouvelle théologie
nouvelle théologie
| nouvelle théologie | (käytetään eri kielissä) |
Määritelmä
Ranskasta lähtenyt roomalaiskatolisen teologian 1900-luvun uudistusliike
Selite
Nouvelle théologie ("uusi teologia", ranskan ilmaus on säilynyt eri kielissä lainasanana) yhdistetään yleensä Henri de Lubacin ja Yves Congarin 1940-luvulta aloittamaan uudistusliikkeeseen, jossa korostettiin ihmisluonnossa olevaa kaipuuta ja kykyä vuorovaikutukseen Jumalan armon kanssa. Liikkeen jäsenet suhtautuivat myönteisesti ekumeniaan ja pyrkivät integroimaan Katolista kirkkoa ekumeeniseen työhön. Tämä pyrkimys osittain onnistui Vatikaanin II konsiilissa 1962-1965.
Nouvelle théologie on 2000-luvullakin säilynyt tärkeänä virtauksena ja osin levinnyt myös katolista kirkkoa laajemmalle (esim. radikaaliortodoksian piirissä). Eri lähteissä virtaukseen luetaan erilaisia teologeja, mutta de Lubac on selkeästi aatteellinen keskushahmo.Erikieliset vastineet
| nouvelle théologie | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 7.12.2025: Teologia:nouvelle théologie. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:nouvelle théologie.)