Teologia:nautinto
nautinto
nautinto |
Määritelmä
kristillisessa teologiassa kristityn hyvä elämäntila yhteydessä Jumalaan
Selite
Augustinuksen teologiassa esiintyy erottelu käytettävien (uti) ja nautittavien (frui) asioiden välillä. Synnin tilassa erottelu ei toimi ja ihminen pyrkii nauttimaan käyttöä varten tarkoitetuista asioista. Kristillisessä elämässä rakkaus suuntautuu oikeaan nautintoon Jumala-yhteydessä. Käsitys ei siis kiellä nautintoa vaan pyrkii näkemään hyvät nautinnot oikeanlaisen rakkauden yhteydessä. Augustinolaisessa perinteessä viimekätinen hengellinen nautinto (lat. fruitio, engl. enjoyment) on Jumalan näkemistä.
Augustinuksen käsityksen rinnalla kristinuskon historiassa esiintyy myös käsitys nautinnollisen elämän paheksuttavuudesta. Tämä käsitys kytketään usein Epikuroksen filosofian torjumiseen. "Maailman" nautinnoista kieltäytyminen voi johtaa Augustinuksen tapaiseen hengelliseen nautintoon, kuten asian ilmaisee esim. Vanha virsikirja 274:10: "O taivaan hekuma, Autuas sun nautit' saa! Muut kaikki ylönkatson, Kun nautitsen sun ainoon, Kuin hyvän saada taidan, Niin huonon hyljät' mahdan."Erikieliset vastineet
enjoyment (luo nimityssivu) | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Teologia:nautinto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:nautinto.)