luonto ja armo


luonto ja armo

Määritelmä teologinen käsitys kahdesta elämänpiiristä tai olemisen tavasta, erityisesti roomalaiskatolisuudessa

Selite

Augustinukseen ja Tuomas Akvinolaiseen nojaavassa läntisessä traditiossa katsotaan Jumalan yhtäältä vaikuttavan Luojana jo luonnollisessa todellisuudessa. Tämän lisäksi Jumalan pelastava toiminta varustaa luonnollisen todellisuuden armon ominaisuuksilla. Nämä näkyvät erityisesti sakramenteissa ja niihin rinnastuvissa hengellisissä toimissa sekä kristityn pyhäksi tulemisen prosessissa. Armo ei kumoa luontoa vaan täydellistää sen (Tuomas Akvinolainen). Tähän kokonaisuuteen viitataan ilmauksella "luonto ja armo".

Modernin aikakauden keskusteluissa näkyy kaksi erilaista tulkintaa. Yhtäällä on käsitys "pelkästä luonnosta" (natura pura), joka ei vihjaa mihinkään itseään korkeampaan ja johon armo lankeaa odottamattomana yllätyksenä. Toisaalla on käsitys "luonnollisesta kaipuusta" (desiderium naturale), jonka mukaan luonto jo itsessään sisältää pyrkimyksen armon valtakuntaan. Katolisen teologian valtavirta tasapainottaa kulkuaan näiden kahden käsityksen välillä.

Protestanttisessa teologiassa vastaava keskustelu pukeutuu usein supranaturalismin asuun eli luonnon ja yliluonnon välisen eron olettamiseen. Luonnontieteiden aikakaudella yliluonnollisen todellisuuden oletus lähtökohtaisesti kyseenalaistetaan. Toisaalta myös oikeaoppinen läntinen teologia usein katsoo, että armo pitää ymmärtää supranaturalistisesti, luonnon yläpuolelta ihmiselle lankeavana ilmoituksena ja yllätyksenä. Herätyskristilliset ja jyrkät suuntaukset kannattavat usein suoraviivaista supranaturalismia, kun taas kirkollinen valtavirta katsoo jo arjessa ilmenevän jonkinlaisia pyhiä asioita ja armon todellisuutta.

Lisätiedot Termipankin teologia-osastossa oletetaan, että tietyt antiikin peruskäsitteet kuten olemus (kr. ousia, lat. essentia), luonto (kr. fysis, lat. natura) ja substanssi (kr. hypostasis, lat. substantia) ovat myös teologian alueella filosofian termejä eikä niitä siksi selitetä erikseen. Vain silloin kun näille termeille on tullut teologisia lisämerkityksiä, selitys on tarpeen. Tämä koskee erityisesti hypostasis-käsitteen merkitystä "Jumalan persoona" ja luonto-käsitteen merkitystä ilmauksissa "luonto ja armo" sekä "kaksiluonto-oppi". Termin "luonto" monet muut eri merkitykset jätetään toisille tieteenaloille.

Erikieliset vastineet

nature and grace	englanti (English)
nature et grâce	ranska (français)
Natur und Gnade	saksa (Deutsch)

Käytetyt lähteet

Religion2005

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.12.2025: Teologia:luonto ja armo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:luonto ja armo.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →