lunastus

Määritelmä

1) orjuuteen tai vankeuteen myydyn ihmisen ostaminen vapaaksi

2) tämän tapahtuman vertaaminen Jeesuksen kuolemaan eräänlaisena maksuna ihmiskunnan puolesta

Selite

Termi lunastus viittaa lunnaisiin ja yleisemmin sellaiseen ostamiseen, jossa kauppatavarana ja toisinaan myös maksuvälineenä on ihminen. Koska yhteiskunnassamme ihmiskauppa on lähtökohtaisesti kiellettyä, tulkitsijan pitää koettaa eläytyä tätä asiantilaa kuvaavaan raamatulliseen kieleen. Kreikankielisen Vanhan testamentin termi lytron, lunnaat, on vastine useille heprean sanoille, jotka kuvaavat sovitustyötä sijaisen ja uhrin avulla sekä suorituksia ihmisen tai kansan vapauttamisen puolesta. Uudessa testamentissa toistuvasti esiintyvä termi apolytrosis (esim. Luuk. 21:28, Room. 8:23) kuvaa lunnaiden avulla tapahtuvaa vangin tai orjan vapauttamista.

Lunastus on monissa kielissä varsin metaforinen uskonnollinen käsite, joka voi kuvata joustavasti erilaisia vapautumisen ja uuteen tilaan siirtymisen tapoja. Tällä tavoin esimerkiksi saksan ja englannin sanat (erlösen, die Erlösung, redeem, redemption, joskus myös release) voivat olla Jumalan ja Kristuksen työn kokonaisuutta kuvaavia ilmauksia samaan tapaan kuin pelastus. Tällöin ihmisen uusi tila on olla ”lunastettu”. Suomen ”lunastus” ei helposti taivu joustavaan kokonaismerkitykseen, vaikka se elää esimerkiksi hengellisten laulujen käännöksissä. ”Vapahtaja” ja ”vapautus” ottavat suomessa osin samoja uskonnollisen kielen paikkoja kuin englannin verbi redeem (esim. apolytrosis-termin käännös Luuk. 21:28). Nykysuomessa lunastus usein kuvaa ensimmäistä ostoa, kun taas lunnaissa on kyse kohteen palauttamisesta sijoilleen (vrt. lat. emptio = ostos, redemptio = lunnaiden maksu).

Teologian historiassa käsitys lunastuksesta voi sulautua myös niin kutsuttuihin sovitusoppeihin, joiden avulla pyritään esittämään järkeä ja oikeudenmukaisuutta vastaava käsitys kristinuskon pelastustapahtumasta. Tällöin voidaan kysyä, kuka maksaa lunnaat kenelle ja mitä tämä tilisiirto saa aikaan. Yleisen läntisen teologian käsityksen mukaan Kristuksen kuolemassa Jumala vastaanottaa eräänlaisen hyvityksen (lat. satisfactio), joka kompensoi ihmisten tekemiä syntejä. Koska kyseessä on ”ihmiskauppa”, joka lisäksi pohjautuu Vanhan testamentin heprean moninaisiin käsityksiin uhreista ja puhdistumisesta, lunastuksen ja hyvityksen maksutapahtuma pakenee tarkkoja määrittelyjä. Lutherin Vähän Katekismuksen mukaan Kristus ”on minut lunastanut … ostanut omakseen ja voitollaan vapauttanut kaikista synneistä … ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä, kalliilla verellään…”

Erikieliset vastineet

redemption	englanti (English)
die Erlösung	saksa (Deutsch)

Käytetyt lähteet

Kärkkäinen2017, McGrathA2000

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.5.2024: Teologia:lunastus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:lunastus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →