Teologia:laki

    Tieteen termipankista

    laki

    laki
    Määritelmä teologiassa Jumalan tai ihmisten säätämä elämän ja tekojen normisto
    Selite

    Juutalais-kristillinen lakikäsitys saa symbolisen muotonsa kertomuksessa, jossa Jumala antaa Moosekselle laintaulut Siinain vuorella (2. Moos. 20; 5. Moos. 5). Tämä kymmenen käskyn laki eli dekalogi on keskeinen normisto niin juutalaisille kuin kristityille. Käskyjen numerointi vaihtelee hieman eri kirkkojen perinteessä. Luterilaisuudessa jumalankuvien kielto kuuluu ensimmäiseen käskyyn ja lopun tavoittelukielto on jaettu 9. ja 10. käskyksi. Reformoiduissa kirkoissa kuvakielto on toinen käsky ja tavoittelukielto kymmenes käsky. Käskyt jaetaan toisinaan kahteen ”tauluun” niin, että ensimmäinen taulu koskee Jumalaa, toinen ihmisiä. Jälkimmäinen taulu alkaa yleensä vanhempien kunnioittamisen käskystä (4. tai 5. käsky). Laintaulujen myötä Herra Jumala solmi taikka uudisti liittonsa Israelin kansan kanssa.

    Kymmenen käskyn lakia on suhteutettu muihin normistoihin moninaisin tavoin. Jeesuksen opetus, erityisesti Vuorisaarna (Matt. 5-7), saatetaan ymmärtää ”uutena lakina”, joka syventää dekalogia. Paavalin kirjeissään muotoilema kriittinen asenne lakiin pelastustienä on johtanut esimerkiksi luterilaisuudessa käsitykseen lain ja evankeliumin erosta. Mooseksen kirjoissa dekalogin lisäksi julkilausutut muut lait voidaan ymmärtää Jumalan liittoon kiinteästi kuuluviksi asioiksi tai sitten vanhentuneiksi ja vain menneisyyttä koskeviksi säädöksiksi. Varsin yleisen teologisen käsityksen mukaan Jumalan eri yhteyksissä (Adamille, Nooalle, Moosekselle ym.) tekemät liitot ja lupaukset ovat kaikki eettiseltä sisällöltään dekalogin kaltaisia.

    Teologian historiassa on pohdittu laajasti dekalogin suhdetta poliittisiin lakeihin ja niin kutsuttuun luonnonoikeuteen tai luonnolliseen moraalilakiin. Hyvin erilaisia ratkaisuja on pidetty oikeina. Varsin yleisen kannan mukaan poliittiset lait ovat autonomisia ja usein yhteensopivia dekalogin kanssa, mutta tietyissä kysymyksissä (esim. jumalanpilkka, seksuaalietiiikka, tappaminen) kristillinen lakikäsitys saattaa aiheuttaa poliittiselle päättäjälle tarpeen vedota omantunnonvapauteen.

    Kymmenen käskyn lain olennaisena sisältönä pidetään usein Jumalan rakastamista sekä vastavuoroista lähimmäisenrakkautta. Niin kutsuttu kultainen sääntö, ”kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matt. 7:12) voidaan niin ikään ymmärtää dekalogin ”toisen taulun” sisällöksi. Koska kultainen sääntö esiintyy useissa eri uskonnossa, teologian lakikäsitys tarjoaa mahdollisuuksia myös eri vakaumusten kohtaamiseen.

    Koska termi laki on monimerkityksinen, sen tarkempi sisältö on pääteltävä asiayhteydestä. ”Kymmenen käskyn laki” on eräänlainen perusmerkitys. Raamatullisissa yhteyksissä termi saattaa viitata myös kirjallisuudenlajiin, tooraan, joka kattaa viisi Mooseksen kirjaa.

    Erikieliset vastineet

    the lawenglanti (English)
    das Gesetzsaksa (Deutsch)

    Käytetyt lähteet

    Religion2005, VeijolaT1993

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 20.4.2024: Teologia:laki. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:laki.)