Teologia:kiusaus
kiusaus
| kiusaus |
Määritelmä
kristillisessä teologiassa houkutus langeta pahoihin tekoihin
Selite
Kiusaus ja koettelemus ovat Isä meidän -rukouksesta alkaen kristillisen teologian perussanastoa. Niiden taustalla ovat latinan tentatio ja saksan Versuchung, jotka voivat olla ajallisesti pidempia tai lyhyempiä ja vakavuudeltaan kevyempiä tai raskaampia. Suomen sana koettelemus vastaa niitä paremmin, mutta toisaalta termi kiusaus on vakiintunut.
Paholainen voi toimia kiusaajana ja tällöin houkutella hyvin moninaisin tavoin. Tällaisen kiusauksen mallina on Jeesuksen kiusaaminen autiomaassa (Luuk. 4). Luterilaisessa teologiassa kiusauksen tärkeä erityistapaus on ns. Anfechtung, eräänlainen eksistentiaalinen ahdistus. Se sisältää tyypillisesti päätöksen epäillä kaikkia aiempia tahdottuja ja omaksuttuja asioita niin, että henkilö joutuu yleisen epätietoisuuden ja epätoivonkin valtaan. Myös Jumalaan uskomisen epäileminen kuuluu tällaiseen koettelemukseen. Anfechtung-koettelemus yhdistetään usein Lutherin luostarivuosiin. Siihen liittyy myös psykoterapeuttisia ulottuvuuksia. Agricolan sana.Erikieliset vastineet
| temptation | englanti (English) | |
| tentation | ranska (français) | |
| Anfechtung | saksa (Deutsch) | |
| Versuchung | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.12.2025: Teologia:kiusaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:kiusaus.)