Teologia:immanentti kolminaisuus
immanentti kolminaisuus
| immanentti kolminaisuus |
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen eli kolminaisuuden toiminta jaetaan dogmatiikassa usein "immanenttiin" (kolmen persoonan väliseen, ad intra) ja ekonomiseen (Jumalan "armotalous" luomakuntaan päin, ad extra) kolminaisuuteen.
Immanentissa kolminaisuudessa puhutaan erityisesti Nikean tunnustuksen (Nikea-Konstantinopoli 381) määrittelemistä persoonien välisistä suhteista, kuten Pojan "syntyminen" Isästä ja Hengen "lähteminen" Isästä. Nämä ovat Raamatun ja varhaisen kirkon uskontotuuksia, joilla ei tarvitse olla erityistä vastaavuutta ihmisen kokemusmaailmassa.
Erityisesti modernissa protestanttisessa ja katolisessa teologiassa immanentin kolminaisuuden rooli on usein vähäinen, koska vastaavuuden ihmisen kokemusmaailmaan ajatellaan puuttuvan. Toisaalta kielen muotoa ja uskon sääntöä (regula fidei) korostava oppiteoria voi paneutua immanentin kielen sisäiseen logiikkaan.
Lisäksi koko immanentin ja ekonomisen kolminaisuuden ero voidaan kyseenalaistaa ja ajatella jumallisten persoonien välisillä suhteilla olevan merkitystä myös luotujen todellisuuksien, esimerkiksi kirkon ilmiasun, kannalta. Esimerkiksi ns. filioque-keskustelussa tähän on kiinnitetty huomiota.Erikieliset vastineet
| immanent Trinity | englanti (English) | |
| Trinité immanente | ranska (français) | |
| immanente Trinität | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 9.12.2025: Teologia:immanentti kolminaisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:immanentti kolminaisuus.)