Teologia:hyvitys
hyvitys
hyvitys |
Teologinen termi hyvitys (lat. satisfactio) liittyy Anselm Canterburylaisen teoksessaan Cur deus homo (Jumala ihmiseksi) muotoilemaan sovitusoppiin. Sen mukaan Jumala vaatii ihmiskunnalta syntivelan maksamiseksi hyvitystä, jota ihmiset eivät pysty maksamaan. Tulemalla ihmiseksi Jeesus Kristus kuitenkin voi asettua asemaan, josta vaadittu satisfactio voidaan suorittaa. Kristus suorittaa hyvityksen Isälle Jumalalle, ja samalla ihmiskunta ikään kuin saa käyttöönsä tuon satisfaction niin että ihmiset tulevat edunsaajiksi kirkon armonvälineiden kautta. Kyseessä on siis sijaishyvitys (lat. satisfactio vicaria).
Anselmin käsitys on laajalti omaksuttu läntisessä kristikunnassa. Sen keskuudessa vallitsee kuitenkin erilaisia käsityksiä Kristuksen satisfaction tarkemmasta luonteesta. Yhden tulkinnan mukaan kysessä on rangaistuskorvaus (engl. penal substitution, ks. korvaus), jolloin Kristus siis suorittaa ihmiskunnalle kuuluvan rangaistuksen. Tämän tulkinnan vastustajat pitävät syyttömälle langetettua rangaistusta julmana. Lisäksi rangaistuskorvauksesta voidaan väittää, että ei tuota sijaishyvitystä. Jumala nimittäin odottaa ihmiskuntasuhteen korjaamiseen hyvyyden lisäresurssia, mitä ylimääräinen väkivalta ja Jeesuksen kurittaminen ei tuota.
Toisen, lempeämmän tulkinnan mukaan Jeesuksen koko elämän ja kuoleman ”ylenpalttinen ansiollisuus” saa Isän Jumalan katsomaan, että oikeudenmukaisuuden vaatima hyvitys on sen myötä suoritettu. Kyseessä ei ole kaikinpuolinen kompensaatio, vaan oikeuden ja armon tasapainoa hakevan hyvän Jumalan arvioima oikeudellisesti sopiva hyvitys. Tällaista hyvitystä voisi verrata vakuutuksen omavastuuseen: Jumala korvaa armossaan rikki menneen, mutta ihmiselle jää jonkinlainen omavastuuosuus. Se voidaan katsoa maksetuksi Jeesuksen ylenpalttisen hyvyyden avulla.
Hyvitysajatus ei sinänsä ole erityisen ankara tai erityisen lempeä, vaan se sallii erilaisia sovitusopillisia tulkintoja. Vaikka hyvityksen käsite liittyy juridiikkaan ja korvauksiin, kyseessä on pikemmin yleisen oikeudenmukaisuuden ulkorajojen pohdinta kuin pikkumaisen tariffin seuraaminen. Varsinainen satisfactio ei ole juridinen temppu, vaan reaalimaailman todellinen ja samalla vahvasti symbolinen teko. Hyvitys liitetään toisiinaan vain ristinkuolemaan, mutta Anselmin ajattelussa se realisoituu Kristuksen koko maanpäällisessä toiminnassa, pikemmin hyvyyden tuottamisena kuin kurituksen kestämisenä.Erikieliset vastineet
satisfaction | englanti (English) | |
Genugtuung | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Teologia:hyvitys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:hyvitys.)