Teologia:antinomismi
antinomismi
| antinomismi |
Määritelmä
lakeja väheksyvä teologinen ajattelutapa
Selite
Kristinuskossa asenne Jumalan lakiin määrittyy yhtäältä Vanhasta testamentista ja toisaalta Paavalin kirjeistä, joissa erottaudutaan juutalaisesta laintulkinnasta ja katsotaan Jumalan pelastavan ihmisiä yksin uskosta, ilman lain tekoja. Paavalia ei kuitenkaan kristinuskossa pidetä antinomistina. Sen sijaan tulkinnat, joissa lain ja moraalin asema kyseenalaistetaan vielä jyrkemmin kuin Paavalin kirjeissä, on usein tuomittu harhaoppiseksi antinomismiksi.
Antinomismin käsite on vakiintunut reformaation aikakaudella. Martti Luther vastusti katolisen kirkon lakihenkisyyttä, mutta torjui antinomilaiskirjoituksissaan sellaiset protestantit, jotka kyseenalaistivat Vanhan testamentin kymmenen käskyn velvoittavuuden kristityille. Historiallisena tulkintaterminä antinomismia käytetään toisinaan varhaiskristillisyyden äärimuodoista keskusteltaessa. Nykypäivän keskusteluissa antinomismista voidaan syyttää esimerkiksi ääriliberaalia yksilöllisyyttä. Valtiollisten lakien noudattamatta jättämistä eli kansalaistottelemattomuutta ei kutsuta antinomismiksi.Erikieliset vastineet
| antinomianism | englanti (English) |
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Teologia:antinomismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:antinomismi.)