Taidehistoria:kartano
kartano
| kartano |
suuri säätyläisomistuksessa ollut maatila; sen päärakennus
Kartanolle on tunnusomaista näyttävä maatilan päärakennus, joka erottuu ympäristön rakennuskannasta. Kartanomainen rakennus, johon ei ole koskaan liittynyt maatilaa, on kartanon sijaan mansio.
Historiallisesti kartanolle on ominaista, että se on ollut säätyläisten omistuksessa. Säätyläisillä tarkoitetaan herrasväen jäseniä tavallisen kansan vastakohtana. Suurikaan talonpoikainen maatila ei siksi historiallisessa mielessä ole kartano (vrt. ruots. nimitys herrgård). Kartanorakennuksia Suomessa ovat esimerkiksi 1400-luvun Kuitia Paraisilla, 1500-luvun Sjundby Siuntiossa, 1600-luvun Louhisaari Maskussa, 1700-luvun Pukkila Kaarinassa ja Mustio Raaseporissa, 1800-luvun Vuojoki Eurajoella ja Malmgård Loviisassa sekä 1900-luvun Håkansböle Vantaalla ja Saari Mäntsälässä. Aatelin asuinkartanot, säterit, ovat tyypillisiä kartanoita, mutta kaikki kartanot eivät ole koskaan olleet sätereitä (esim. Tali Helsingissä). Kaikki kartanot eivät myöskään ole olleet aatelin hallussa vaan omistajina on ollut muitakin säätyläisiä (esim. Järvenpää Järvenpäässä). Tunnettuja ulkomaisia kartanoita ovat esimerkiksi Skokloster Ruotsissa, Sangaste Virossa, Arhangelskoje Venäjällä ja Highclere Castle Englannissa.
Kansanomaisen rakennuskulttuurin sanastossa kartanolla voidaan Toivo Vuorelan mukaan tarkoittaa myös (asuin)rakennusta yleensä, rakennusryhmää tai pihamaata.
Erikieliset vastineet
| manor | englanti (English) | |
| manor house | englanti (English) | |
| herrgård | ruotsi (svenska) | |
| садиба | ukraina (українська) | |
| усадьба | venäjä (русский) | |
| mõis | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Davies&Jokiniemi2008, GardbergC1989, KaronenP2020, Kielitoimiston sanakirja, Nykysuomen sanakirja, SES2022, VuorelaT1979, ÅströmA-M1993
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.2.2026: Taidehistoria:kartano. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:kartano.)