Tähtitiede:ultraviolettisäteily

Tieteen termipankista

ultraviolettisäteily

ultraviolettisäteily
Selite Ultraviolettisäteily on näkyvää valoa lyhytaaltoisempaa sähkömagneettista säteilyä. Ultraviolettisäteilyn aallonpituus on noin 10-400 nm.

Vain pieni osa esimerkiksi Auringon säteilemästä ultraviolettivalosta pääsee ilmakehän läpi maapallon pinnalle saakka. Pitkäaaltoisin UV-A-säteily läpäisee ilmakehän melko hyvin, mutta kaikkein lyhytaaltoisin ja elolliselle luonnolle vaarallisin UV-C-säteily absorboituu kokonaan ilmakehään. Näiden väliin jää UV-B-säteilyn kaista, jonka alueella ilmakehän läpinäkyvyys on muuttumassa ihmisen toiminnan vaikutuksesta.

Tähtitieteessä käytettävän ultravioletin U-kaistan aallonpituus on 367 nm (ks. magnitudijärjestelmät). Tämä säteily pääsee varsin hyvin ilmakehän lävitse. Lyhyempiä aallonpituuksia havaitaan satelliittien avulla.

Erikieliset vastineet

ultraviolet radiationenglanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Tähtitiede:ultraviolettisäteily. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:ultraviolettisäteily.)