Tähtitiede:spektroskooppinen kaksoistähti
spektroskooppinen kaksoistähti
| spektroskooppinen kaksoistähti |
Selite
Spektroskooppiset kaksoistähdet näyttävät yhdeltä tähdeltä suurimmissakin kaukoputkissa, mutta niiden spektrissä tapahtuu säännöllistä vaihtelua. Ensimmäinen spektroskooppinen kaksoistähti löydettiin 1880-luvulla. Tällöin havaittiin zeta UMa:n eli Mizarin spektrin viivojen säännöllisin väliajoin kahdentuvan. Dopplerin ilmiön mukaisesti spektriviivan siirtymä pois oikealta paikaltaan on suoraan verrannollinen tähden säteisnopeuteen. Toisiaan kiertävien komponenttien spektriviivojen välimatka on suurimmillaan, kun toinen tähti tulee kohti ja toinen menee poispäin. Siirtymän jakso on juuri tähtien kiertoaika.
Hankaluutena on, että radan asentoa ei tunneta. Siksi havaitut nopeudet v eivät ole tähtien todellisia nopeuksia, vaan
v = v0 sin i,
missä i on inklinaatio eli näkösäteen ja ratatason normaalin välinen kulma.
Spektroskooppisen kaksoistähden radan kokoa tai komponenttien massoja ei havainnoista voi johtaa. Havaintojen perusteella saadaan vain näistä suureista riippuva lauseke, massafunktio.
Erikieliset vastineet
| spectroscopic binary | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2025: Tähtitiede:spektroskooppinen kaksoistähti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:spektroskooppinen kaksoistähti.)