Tähtitiede:planetaarinen sumu
planetaarinen sumu
planetaarinen sumu |
Nimitys planetaarinen sumu on peräisin 1700-luvulta, jolloin Antoine Darquier ja William Herschel kuvailivat näiden sumujen ulkonäköä kaukoputkessa planeetankaltaiseksi kiekoksi.
Tunnetuin planetaarinen sumu on Lyyran rengassumu M57. Sen näennäinen läpimitta on vain noin yksi kaariminuutti. Kirkkain ja meitä ehkä lähinnä oleva planetaarinen sumu on Nostopainosumu M27 Ketun tähdistössä.
Sumun keskellä oleva tähti ionisoi sumun. Säteily syntyy ionien ja elektronien yhtyessä. Sumu ei säteile kaikkia aallonpituuksia, vaan säteily keskittyy erillisiin spektriviivoihin.
Valokuvissa planetaariset sumut näkyvät vihertävinä. Vihreä väri johtuu hapen spektriviivoista. Ulommissa osissa voi erottua myös vedyn aiheuttamaa punaista väriä.
Erikieliset vastineet
planetary nebula | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Tähtitiede:planetaarinen sumu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:planetaarinen sumu.)