Tähtitiede:periodi-luminositeetti-relaatio
periodi-luminositeetti-relaatio
| periodi-luminositeetti-relaatio |
Selite
Kefeidien kirkkaus vaihtelee tähden sykkiessä. Henrietta Leavitt huomasi 1912, että vaihtelun jakso on sitä pitempi, mitä kirkkaampi tähti on. Leavitt vertaili Pienen Magellanin pilven kefeidejä, jotka ovat suunnilleen yhtä kaukana meistä. Kirkkauserot vastaavat siten tähtien todellisia kirkkauksia eli absoluuttisia magnitudeja.
Kefeidin absoluuttinen magnitudi M on likimain
M = -1.7 - 2.6 lg P,
missä P on sykkimisjakso vuorokausina. Tämä on kefeidien periodi-luminositeetti-relaatio.
Kefeidin jakso on helppo havaita, ja siitä saadaan välittömästi periodi-luminositeetti-relaation avulla tähden todellinen kirkkaus. Kun sitä verrataan havaittuun kirkkauteen, voidaan etäisyys laskea.
W Virginis -tähdillä on samantapainen relaatio jakson ja todellisen kirkkauden välillä. Ne ovat vain noin 1.5 magnitudia himmeämpiä kuin kefeidit.
Erikieliset vastineet
| period-luminosity relation | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.12.2024: Tähtitiede:periodi-luminositeetti-relaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:periodi-luminositeetti-relaatio.)