muuttuva tähti | muuttuja


muuttuva tähti
muuttuja

Määritelmä tähti, jonka kirkkaus vaihtelee

Selite Vaihtelun suuruus voi olla useita magnitudeja. Joidenkin muuttujien kirkkauden muutokset ja vaihtelun jakso ovat hyvin säännöllisiä, toisten epäsäännöllisiä. Jakson pituus voi olla tunnista useisiin vuosiin; joidenkin tähtien muutokset ovat niin epäsäännöllisiä, ettei niistä voi erottaa selvää jaksollisuutta.

Tähtien kirkkauksienmuutoksia kirjattiin ensimmäisen kerran Euroopassa 1500-luvun lopulla, jolloin syttyi Tyko Brahen supernova (1572) ja huomattiin Valaan tähdistön omikron Ceti-tähden (Miran) säännöllinen kirkkaudenvaihtelu. Nykyisin muuttujia tai muuttujiksi epäiltyjä tähtiä on luetteloitu jo kymmeniätuhansia.

Tarkkaan ottaen kaikki tähdet ovat muuttujia. Tähden kehittyessä sen rakenne ja kirkkaus muuttuvat jatkuvasti. Yleensä muutokset ovat hitaita, mutta joissakin kehitysvaiheissa erittäin nopeita. Tietyissä vaiheissa esiintyy myös jaksollisia muutoksia, esimerkiksi tähden ulkokuorten sykkimistä.

Pieniä valonvaihteluita aiheuttavat myös tähden pinnalla olevat kylmemmät tai kuumemmat alueet, jotka tulevat näkyviin sen pyöriessä akselinsa ympäri. Auringon valovoima vaihtelee hieman auringonpilkkujen takia. Samanlaisia pilkkuja on todennäköisesti lähes kaikissa tähdissä. Joidenkin tähtien pilkut voivat olla auringonpilkkuja huomattavasti suurempia.

Vaihteluiden syntymekanismin perusteella muuttujat voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:

Pimennysmuuttujat
Sykkivät muuttujat
Purkautuvat muuttujat
Pyörivät muuttujat

Pimennysmuuttujat ovat kaksoistähtiä, joissa tähdet vuorotellen peittävät toisensa. Niissä valonvaihtelu ei merkitse fysikaalisia muutoksia itse tähdissä. Muiden muuttujien kohdalla kirkkaudenvaihtelu on itse tähden ominaisuus. Sykkivissä muuttujissa se johtuu tähden pinnan laajenemisesta ja kutistumisesta. Ne ovat eri spektriluokkiin kuuluvia jättiläisiä tai ylijättiläisiä, jotka ovat saavuttaneet kehityksessään epävakaan vaiheen. Purkautuvat muuttujat ovat taas tavallisesti himmeitä tähtiä, joista sinkoutuu kaasua. Nämä ovat useimmiten lähekkäisiä kaksoistähtijärjestelmiä, joissa massaa siirtyy komponentista toiseen, kaasun virtauksen laukaistessa purkaukset.

Muuttuvien tähtien nimeämiseen käytetään saksalais-suomalaisen tähtitieteilijän Friedrich Argelanderin luomaa systeemiä. Tähdistön nimen eteen pannaan kirjain R ensimmäisen kyseisestä tähdistöstä löytyneen muuttujan merkiksi, S seuraavan jne. Z:aan asti (esimerkiksi R Scuti, T Tauri). Sitten tulevat RR, RS, ... ja niin edelleen kaksikirjaimisia merkkejä ZZ:aan asti, ja sitten AA:sta QZ:aan (J:tä ei kuitenkaan käytetä). Koska näin saadaan vain 334 muuttujaa ja useimmissa tähdistöissä tämä määrä on jo kauan sitten ohitettu, jatkuu numerointi V335, V336 jne. (V = variabilis, muuttuva). Joillakin on alkuperäinen kreikkalaiseen kirjaimeen perustuva vakiintunut merkintä säilynyt, vaikka tähti sittemmin on havaittu muuttuvaksi (esimerkiksi delta Cephei).

Muuttujien jako ryhmiin tapahtuu paitsi kirkkauden vaihtelua kuvaavan valokäyrän ominaisuuksien mukaan, myös spektriluokan ja spektrissä havaittujen säteisnopeuksien perusteella. Spektrissä voi olla myös tähteä ympäröivästä väliaineesta johtuvia tummia absorptioviivoja. Havaintoja voidaan tehdä myös muilla aallonpituusalueilla kuin näkyvässä valossa.

Erikieliset vastineet

variable star

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Tähtitiede:muuttuva tähti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:muuttuva tähti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →