muut aurinkokunnat


muut aurinkokunnat

Selite Nykykäsityksen mukaan planeettajärjestelmät ovat tavallisia, tähden normaaliin elämänkulkuun liittyviä. Muiden tähtien kuin Auringon ympärillä mahdollisesti kiertävistä planeetoista on kuitenkin vaikea saada havaintoja. Planeetan valo on niin heikko tähden säteilemään valoon nähden, että se hukkuu tähden valoon.

Planeettakunnan ominaisuuksia voidaan tutkia teoreettisten laskujen pohjalta. Laskuja on eniten tehty yksinkertaisten tähtien tapauksessa, koska kaksoistähteä kiertävistä planeettaradoista suuri osa on epästabiileja. Kuitenkin myös kaksoistähtien ympärillä on vakaita planeettaratoja sekä lähellä kumpaakin komponenttia että kaukana, jossa planeetta kiertää yhtäaikaa molempia tähtiä.

Linnunradassa on kaikkiaan yli 10¹¹ tähteä. Näistä ehkä 10⁹ - 10¹⁰ on sellaisia, joiden ympärillä on hyvät mahdollisuudet planeettakunnan olemassaoloon. Auringon lähiympäristössä noin 20 valovuoden säteellä on vajaat 20 tähteä, joiden spektriluokka on lähellä Aurinkoa (G0-G5) ja kokonaiskirkkaus 0.05-1.5 kertaa Auringon luminositeetti. Näistä suurin osa kuuluu moninkertaisiin tähtijärjestelmiin, mutta viisi tähteä ovat yksittäisiä, ja niiltä planeettajärjestelmiä on eniten etsitty. Nämä viisi ovat epsilon Eridani, epsilon Indi, tau Ceti, sigma Draconis ja delta Pavonis. Selviä havaintoja niiden mahdollisista planeetoista ei ole kuitenkaan saatu.

Vaikka planeettojen suora näkeminen ei olekaan onnistunut, voidaan niiden olemassaolo päätellä tähden ominaisliikkeessä ja säteisnopeudessa näkyvistä häiriöistä. Jos planeetan massa on kyllin suuri, se siirtää järjestelmän painopisteen selvästi syrjään tähden keskustasta. Esimerkiksi aurinkokunnan painopiste on Auringon pinnan ulkopuolella, ja planeetat sekä Aurinko itseasiassa kiertävät tätä pistettä. Auringon liike avaruuden läpi ei siten ole suoraviivaista, vaan siinä näkyy varsinkin Jupiterin kiertoliikkeen aiheuttama 12 vuoden jakso.

Useiden Auringon lähitähtien liike näyttää poikkeavan suoraviivaisesta, mikä osoittaa että niillä on massiivisia näkymättömiä seuralaisia. Tällä menetelmällä voidaan havaita lähitähdiltä Jupiterin ja Saturnuksen massaisia planeettoja, mutta näitä pienemmät ovat liian kevyitä aiheuttaakseen havaittavaa poikkeamaa tähden ominaisliikkeeseen tai säteisnopeuteen.

Esimerkiksi gamma Cephein säteisnopeudessa havaittu noin 25 m/s suuruinen, kahden vuoden jaksoissa tapahtuva heilahtelu selittyy noin Jupiterin massaisen planeetan vaikutuksesta, joka kiertää vajaan kahden AU:n päässä tähdestä. Toinen esimerkki on pulsarin PSR 1257+12 pulssien muutos, joka voi aiheutua yhden tai useamman muutaman Maan massaisen kappaleen kiertäessä pulsaria.

Planeettakuntiin liittyviä havaintoja voidaan tehdä myös nuorista, vastasyntyneistä tähdistä. Joidenkin ympärillä on havaittu pölykiekko, ja eräiden nuorten tähtien infrapunasäteily voidaan parhaiten selittää olettamalla tähden ympärille massiivinen kiekko, joka on vuorovaikutuksessa tähden kanssa. Kiekko voi myöhemmin kehittyä planeettakunnaksi. Mm. Vegan ja beta Pictoriksen ympäriltä on löydetty materiakiekko.

Erikieliset vastineet

other solar systems

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.12.2024: Tähtitiede:muut aurinkokunnat. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:muut aurinkokunnat.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →