Tähtitiede:inversio
inversio
| inversio |
Jos yöllä ei ole pilviä, jotka heijastaisivat maanpinnan säteilemän lämmön takaisin, maanpinta jäähtyy voimakkaasti kuin ilman peittoa nukkuva lapsi. Ilmasta siirtyy lämpöä maanpintaan, jolloin rajakerroksen alaosa jäähtyy. Ellei kova tuuli sekoita alatroposfääriä, syntyy välittömästi maanpinnan yläpuolelle pintainversio.
Ylempänä troposfäärissä esiintyy inversioita, kun lämpimämpi ilmamassa on kylmän päällä eli sekä lämpimän että kylmän rintaman kohdalla. Kun jossakin kerroksessa ilma laskee voimakkaasti ja lämpenee sen takia, syntyy laskevan virtauksen kerroksen alareunaan inversio. Näin käy tyypillisesti korkeapaineen yhteydessä, ja tämä vahvistaa osaltaan talvisen korkeapaineen inversiota.
Jos ilma jäähtyy ylöspäin mentäessä, kohoava lämmin ilmakupla kohtaa jatkuvasti viileämpiä ilmakerroksia. Lämpimämpänä ja siten kevyempänä se jatkaa nousuaan, kunnes lopulta sekoittuu ympäröivään ilmaan. Samalla tilalle virtaa muualta uutta ilmaa. Inversiokerrokseen osuva kupla sen sijaan törmää itseään lämpimämpään ilmaan eikä sitä raskaampana enää jatka nousuaan. Inversio onkin erittäin stabiili lämpötilarakenne, joka pyrkii tukahduttamaan kaikki pystyliikkeet. Niinpä kumpupilvien kasvu pysähtyy, jos konvektiokuplat osuvat inversiokerrokseen. Myös turbulenssi on vähäistä ja sekoittuminen heikkoa.
Koska inversio estää tehokkaasti ilman sekoittumista, myöskään ilman saasteet eivät pääse hajaantumaan. Inversiotilanteet ovatkin pahimpia saastetilanteita. Joinakin pakkasaamuina laivalla Helsinkiin saapuva matkustaja saattaa nähdä selvästi kaupungin yllä leijuvan punertavan saastelautan, joka on juuttunut paikoilleen inversiokerrokseen.
Erikieliset vastineet
| inversion | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.12.2024: Tähtitiede:inversio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:inversio.)