aika


aika

Selite Ajan mittaaminen voi perustua periaatteessa mihin tahansa säännöllisesti toistuvaan jaksolliseen ilmiöön.

Auringon ja tähtien asema taivaalla riippuu maapallon asennosta. Aurinkoaika määritelläänkin Auringon näennäisen suunnan avulla. Aurinkoaika perustuu siis maapallo pyörimiseen. Siihen liittyy myös yleisaika eli UT.

Samalla tavoin Maan pyörimiseen liittyy tähtiaika, joka määritellään tähtitaivaan avulla. Koska Maa pyörimisen lisäksi kiertää Auringon ympäri, aurinkoaika ja tähtiaika etenevät eri nopeuksilla.

Aurinko ja tähdet näkyvät eri paikkakunnilta eri suunnissa. Siksi niihin liittyvät aurinkoaika ja tähtiaika ovatkin paikallisia aikoja, jotka riippuvat havaintopaikan pituusasteesta. Käytännön syistä maapallo on jaettu vyöhykkeisiin, joista kullakin käytetään samaa vyöhykeaikaa.

Maan pyöriminen hidastuu vähitellen ja siinä esiintyy pieniä epäsäännöllisiä vaihteltuita. Siksi aurinkoaika ja tähtiaika eivät sovellu sellaisinaan kaikkein tarkimpien mittausten ja aikastandardien perustaksi. Aika määritelläänkin nykyisin atomikellojen näyttämän atomiajan avulla.

Fysiikan kaavoissa esiintyvä aika edustaa jonkinlaista ideaalista tasaisesti etenevää aikaa. Sitä vastaa efemeridiaika ja sen uudempi vastine dynaaminen aika, jossa myös suhteellisuusteorian mukaiset korjaukset on otettu huomioon. Nämä ajat on määritelty siten, että ne etenevät keskimäärin samalla nopeudella kuin atomiaika.

Mikä noista lukuisista ajoista meidän sitten pitäisi virittää herätyskelloomme? Ei mitään niistä. Siihenkin tarvitsemme oman ajan. Tämä virallinen seinäkelloaika on nimeltään koordinoitu yleisaika eli UTC. Se etenee samalla nopeudella kuin atomiaika tai dynaaminen aika. Se pidetään kuitenkin likimain samana kuin maapallon pyörimiseen liittyvä aika karkaussekuntien avulla.

Aikaan liittyy myös ajanlasku, joka tarkoitaa erilaisia kalenterijärjestelmiä.