Tähtitiede:Sirius
Sirius
| Sirius |
| muita nimiä | SAO 151881, 9 CMa, alfa CMa |
| tähdistö | Iso koira |
| rektaskensio | 6 h 46.48 min |
| deklinaatio | -16.72 astetta |
| visuaalimagnitudi | -1.46 |
| väri-indeksi B-V | 0.01 |
| spektriluokka | A1 |
| radiaalinopeus | -8 km/s |
| ominaisliike 100 vuodessa | rektaskensio -38 s; deklinaatio -121" |
| etäisyys | 2.7 pc |
Sirius on koko taivaan näennäisesti kirkkain tähti. Sen magnitudi on lähes -1.5. Koko taivaalla on vain neljä tähteä, joiden magnitudi on negatiivinen; Siriuksen lisäksi niistä vain Arcturus näkyy Suomessa.
Sirius on Auringon tavoin tavallinen pääsarjan tähti, tosin hieman Aurinkoa kuumempi. Sen todellinen kirkkaus on runsaat 20 kertaa niin suuri kuin Auringon. Kirkkaiden jättiläistähtien rinnalla tämä ei ole mitenkään erityisen paljon; Siriuksen näennäinen kirkkaus johtuu myös siitä, että se on varsin lähellä. Sen etäisyys on vain 8.6 valovuotta.
Siriuksen nimi tulee kreikan polttavaa tarkoittavasta sanasta Seirios. Nimi lienee peräisin ajalta, jolloin Sirius Välimeren alueella näkyi juuri kesän kuumimpaan aikaan. Parituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua Sirius eli egyptiläisten Sothis nousi ensimmäisen kerran aamutaivaalle juuri ennen auringonnousua kesäkuussa. Tämä oli tärkeä merkki, sillä samoihin aikoihin Niili alkoi tulvia. Egyptiläinen kalenteri ei kuitenkaan pysynyt vuodenaikojen tahdissa, joten tämä ns. heliakkisen nousun päivä siirtyi kalenterissa joka vuosi myöhemmäksi. Vasta 1460 vuoden mittaisen Sothis-jakson kuluttua se osui taas samalle päivämäärälle.
Sirius sijaitsee Ison koiran tähdistössä. Koira on vieressä olevan metsästäjä Orionin koira. Nimi Koira on kuitenkin viitannut myös pelkkään Siriukseen, joka tunnetaan myös Koiratähtenä.
Etelä-Suomessakin Sirius nousee vain 13 asteen korkeudelle horisontista. Se näkyy kyllä hyvin matalallakin ollessaan, mutta välissä olevan paksun ilmakehän vuoksi se näyttää usein eri väreissä väreilevältä läiskältä. Parasta havaintoaikaa on tammi-helmikuu.
Siriuksella on seuralaisena valkoinen kääpiö, jonka magnitudi on vain 8.6. Sen kiertoaika Siriuksen ympäri on 50 vuotta. Vuonna 1993 tähtien välimatka oli pienimmillään, vain 2.5". Suurimmillaan väliä on noin 11". Siriuksen kirkkauden vuoksi seuralaista on kovin vaikea nähdä. Sitä voi yrittää 15-senttisellä tai isommalla kaukoputkella.
Siriuksen seuralaisen löysi kuuluisa linssien valmistaja Alvan Clark poikansa Alvan G. Clarkin kanssa vuonna 1862 testatessaan vasta valmistunutta 50 cm:n objektiivia. Löytö ei kuitenkaan ollut yllätys, sillä jo aikaisemmin Friedrich Bessel oli epäillyt seuralaista syylliseksi Siriuksen liikkeissä havaittuihin epäsäännöllisyyksiin.
Dogonit ... ???
Erikieliset vastineet
| 9 CMa | englanti (English) | |
| SAO 151881 | englanti (English) | |
| Sirius | englanti (English) | |
| alfa CMa | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Tähtitiede:Sirius. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Sirius.)