Jupiter


Jupiter

Selite

radan isoakselin puolikas	778 milj. km = 5.2 AU
kiertoaika Auringon ympäri	11.86 vuotta
radan eksentrisyys	0.048
radan inklinaatio	1.3°
ekvaattorisäde	71492 km
pyörähdysaika	9 h 55 min 30 s (systeemi 3)
massa	1.9×10²⁷ kg = 318 Maan massaa
tiheys	1.33 g/cm³
geometrinen albedo	0.52
magnitudi oppositiossa	-2.7
kuita	63

Jupiter on aurinkokunnan suurin planeetta, viides planeetta Auringosta lukien. Jupiterin massa on 2.5 kertaa suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen massat yhteensä.

Jättiläisplaneettoihin kuuluva Jupiter on rakenteeltaan aivan erilainen kuin esimerkiksi Maa. Jupiterilla ei ole kiinteää pintaa, vaan se on lähes kokonaan nestemäinen. Aivan keskellä lienee muutaman Maan massainen kiinteä ydin. Tätä ympäröi valtava nestemäisen vedyn kerros. Suuressa paineessa vety on hajonnut yksittäisiksi atomeiksi. Aine johtaa hyvin sähköä (kuten metallit) ja Jupiterin voimakas magneettikenttä syntyykin tässä kerroksessa, aivan samoin kuin maapallon magneettikenttä syntyy maapallon rautaytimessä tapahtuvien virtausten seurauksena. Ulompana vety on normaalissa molekyylimuodossa, ja kaikkein uloimpana on kaasumainen atmosfääri, jonka yläosassa ovat Jupiterin komeat pilvivyöhykkeet. Pilvikerroksen yläosa muodostaa planeetan näkyvän "pinnan".

Jupiter (kuva NASA).

Ekvaattorin suuntaiset vaaleat vyöhykkeet ja tummat vyöt ovat pysyviä pilvimuodostelmia, joiden väri ja leveys saattaa ajan myötä vaihdella. Napa-alueet muistuttavat väriltään vöitä.

Tunnetuin yksityiskohta on Suuri punainen pilkku. Myös muita pienempiä täpliä on havaittu, mutta ne ovat olleet huomattavasti lyhytikäisempiä.

Jupiter ei pyöri kuten jäykkä kappale, vaan lähellä ekvaattoria pyörähdysaika on lyhyempi kuin napa-alueilla. Vöissä ja raidoissa tuulet puhaltavat vastakkaisiin suuntiin ja tuulten nopudet voivat kohota yli 100 m/s. <p. jupiterin="" pyörähdysajalle="" käyteään="" kolmea="" erilaista="" arvoa.="" <i=""> Systeemi 1:n mukainen pyörähdysaika on Jupiterin ekvaattorialueen pyörähdysaika, 9 h 50 min 30 s. Systeemi 2:n pyörähdysaika on napa-alueiden pyörähdysaika, 9 h 55 min 40 s. Näitä tarvitaan laskettaessa, milloin jokin pinnan yksityiskohta on näkyvissä. </p.>

Taulukoissa ilmoitetaan useimmiten systeemi 3:n mukainen pyörähdysaika, 9 h 55 min 30 s. Tämä aika vastaa Jupiterin radiosäteilyssä esiintyvää jaksoa. Radiosäteilyn vaihtelut liittyvät Jupiterin magneettikenttään, joten systeemi 3 ilmoittaa magneettikentän pyörähdysajan. Magneettikenttä puolestaan on kytkeytynyt planeetan kiinteään ytimeen, joten kyseessä on sisäosien "todellinen" pyörähdysaika.

Jupiterilla on 63 kuuta, joista useimmat voidaan jakaa karkeasti neljään erilaiseen ryhmään. Neljä suurinta kuuta, Galilein kuut eli Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto näkyvät jo tavallisella prismakiikarilla Loput kuut ovat pieniä.

Jotkin kuista liikkuvat lähempänä Jupiteria kuin Galilein kuut. Näistä ensimmäisenä löydettyjä ovat Metis, Adrastea, Amalthea, Thebe.

Galilein kuita kauempana on kaksi kuuryhmää sekä muutama kuu, joka ei kuulu mihinkään ryhmään. Sisemmän ryhmän kuita ovat mm. Leda, Lysithea, Himalia ja Elara.

Ulomman ryhmän kuut kiertävät Jupiteria poikkeukselliseen suuntaan, myötäpäivään. Niitä ovat mm. Ananke, Carme, Pasiphae ja Sinope.

Kuita merkitään usein roomalaisilla numeroilla. Numerot eivät liity kuiden etäisyyteen Jupiterista, vaan niiden löytöjärjestykseen.

Jupiterilla on ohut ja vaikeasti havaittava rengasjärjestelmä. Se koostuu pienistä Jupiteria kiertävistä hiukkasista.

Erikieliset vastineet

Jupiter

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Tähtitiede:Jupiter. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Jupiter.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →