Fresnelin diffraktio

Selite Aaltoluonteensa vuoksi valo taipuu "kulman taakse" esteen kohdatessaan. Esimerkiksi hyvin pienen aukon lävitse kulkeneen valon muodostama kuvio voidaan laskea yksinkertaisemman Fraunhoferin diffraktion avulla. Yleisempi tilanne johtaa matemaattisesti mutkikkaampaan Fresnelin diffraktioon. Fraunhoferin diffraktiossa oletetaan, että valon kulkema matka kaikilla mahdollisilla kulkureiteillä on suunnilleen sama. (ks. aalto-optiikka) Fresnelin diffraktiossa tätä oletusta ei tehdä.

Tähtitieteessä Fresnelin diffraktion tyypillinen sovellus on tähden peittyminen Kuun taakse. Allaoleva kuva esittää peittyvän tähden kirkkauden muuttumista. Hieman ennen tähden katoamista tähden kirkkaudessa havaitaan pientä heilahtelua, ja kirkkaus on itse asiassa suurimmillaan juuri vähän ennen peittymistä. Kuvan pystyviivan kohdalla tähti jää Kuun reunan taakse, minkä jälkeen kirkkaus laskee nopeasti kohti nollaa.

Valo voi tulla tähdestä mitä tahansa reittiä paitsi Kuun lävitse: toisin kuin Fraunhoferin diffraktiossa aukko on äärettömän laaja. Näiden eri reittien pituudet vaihtelevat lyhimmästä mahdollisesta äärettömään.

Käytännössä hyvin pitkien reittien vaikutus on vähäinen, joten riittää tarkastella Kuun reunan pientä ympäristöä. Diffraktio voidaan laskea ajattelemalla, että valo kulkee "puoliäärettömästä" aukosta, jonka reuna on suora.

Erikieliset vastineet

Fresnel diffraction

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Tähtitiede:Fresnelin diffraktio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Fresnelin diffraktio.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →