Carte du ciel


Carte du ciel

Määritelmä vuonna 1887 Pariisin konferenssissa sovittu laaja tähtitaivaan kartoitustyö, jossa koko tähtitaivas kuvattiin valokuvauslevyille magnitudiin 11 saakka

Selite

Hankkeeseen otti osaa 18 eri puolilla maailmaa sijaitsevaa observatoriota, yhtenä Helsingin Yliopiston Observatorio Anders Donnerin johdolla. Työtä varten hankittiin erityisesti valokuvaukseen soveltuva kaukoputki, jonka kuvakentän läpimitta oli 2×2 astetta. Helsingin osalle tuli vyöhyke deklinaatioväliltä 39 - 47 astetta. Kuvaukset alkoivat 1892 ja kolmessa vuodessa oli kuvattu vyöhykkeen kattavat 1008 luettelolevyä. Lisäksi kuvattiin erityisiä karttalevyjä aina v. 1911 saakka. Laskentatyö oli kuitenkin niin vaativa, että vasta 1937 ilmestyi 284 663 tähteä sisältävän luettelon viimeinen osa.

Muiden observatorioiden osalta luettelon laatiminen jäi kesken. Myöjemmin projektissa saatuja tietoja on käytetty hyväksi uudempien astrometristen luetteloiden laatimiseen. Ks. fundamentaaliluettelo

Erikieliset vastineet

Carte du ciel

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.12.2024: Tähtitiede:Carte du ciel. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Carte du ciel.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →