Auriga


Auriga

Määritelmä pohjoisen taivaan tähdistö Härän pohjoispuolella

Selite Suomesta katsottuna Ajomiehen pohjoisosa on sirkumpolaarinen. Parhaiten tähdistö näkyy marras--helmikuussa. Ajomies on etelässä keskiyöllä joulukuun puolivälissä. Ajomiehen kirkkaimmat tähdet muodostavat helposti tunnistettavan epäsäännöllisen viisikulmion. Linnunrata kulkee tämän viisikulmion lävitse.

Mytologiaa

Vanhoissa kartoissa Ajomies esitetään miehenä, joka pitelee sylissään vuohta ja kahta kiliä. Yhden tarun mukaan vuohi on Amalthea, joka aikoinaan imetti Zeus-jumalaa.

Toinen taru liittää tähdistön Hefaistoksen poikaan Erichthoniukseen, josta tuli Ateenan kuningas. Isänsä tavoin hän oli rampa, ja siksi hän keksi nelivaljakon vetämät vaunut helpottamaan liikkumistaan.

Kolmas taru kertoo kuningas Oenomauksen ajomiehestä Myrtiluksesta. Kuninkaalla oli kaunis tytär Hippodameia. Saadakseen Hippodameian sulhaskandidaatin oli voitettava kuningas kilpa-ajoissa. Kilpailussa hävinneet kuningas teloitutti. Koska Myrtilus piti kuninkaan hevoset ja vaunut hyvässä kunnossa, jo viisitoista kosijaa oli menettänyt henkensä. Seuraava yrittäjä oli Pelops, joka lahjoi Myrtiluksen avukseen. Myrtiluksen käsittelyn ansiosta kuninkaan vaunujen pyörä irtosi kilpa-ajon aikana ja seuranneessa onnettomuudessa kuningas sai surmansa. Kiusalliseksi käyneen Myrtiluksen Pelops työnsi jyrkänteeltä mereen.

Tähtiä

Capella(alfa Aur)
Menkalinan(beta Aur)

Capella on taivaan kuudenneksi kirkkain tähti.

Menkalinan, epsilon Aur ja zeta Aur ovat Algol-tyyppisiä pimennysmuuttujia, joiden kirkkaus kuitenkin vaihtelee melko vähän. Eniten muuttuu epsilon Aurigaen kirkkaus. Jakso on runsaat 27 vuotta, pimennys kestää yli kaksi vuotta ja minimikin miltei vuoden. Seuraavan minimin keskikohta on 27.8.2009.

Elnath sijaitsee täsmälleen Härän ja Ajomiehen rahalla. Nykyisin se luetaan Härkään kuuluvaksi.

Tähtijoukkoja

Ajomiehen viisikulmion alareunassa on kolme Messier'n luettelon avointa joukkoa M36, M37 ja M38. Kaikki näkyvät kiikarilla, ja pienellä kaukoputkella erottuvat yksittäiset tähdet. Komein joukoista on itäisimpänä sijaitseva M37. Joukkoon voi kuulua jopa parituhatta tähteä, mutta tarkkaa lukumäärää on vaikea laskea, koska joukko näkyy Linnunradan tähtirikasta taustaa vasten. M37:n etäisyydeksi on arvioitu 1400 pc eli 4600 valovuotta. Havaitsemamme valo on siis lähtenyt matkalleen suunnilleen samoihin aikoihin kuin tarujen sankariksi kohonnut Gilgamesh hallitsi sumerikaupunki Urukissa.

Sumuja

IC405 on emissiosumu, jonka kaasun ionisoi muuttuva tähti AE Aur. Siitä hieman kaakkoon on avoi njoukko ja sitä ympäröivä emissiosumu IC410. Molemmat näkyvät visuaalisesti melko heikosti.

Erikieliset vastineet

Ajomies	englanti (English)
Auriga	englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Tähtitiede:Auriga. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Auriga.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →