Andromeda


Andromeda

Määritelmä tähdistö, joka sijaitsee pohjoistaivaalla Pegasuksen neliön ja Kassiopeian W:n välissä

Selite Andromeda on Suomessa sirkumpolaarinen, mutta näkyy parhaiten elo--helmikuussa.

Mytologiaa

Andromeda oli Etiopian kuninkaan Kefeuksen ja kuningatar Kassiopeian tytär. Kassiopeia oli kovin kaunis ja myös kova kerskailemaan kauneudellaan. Tämä ärsytti nereidejä, merenneitoja, jotka myös olivat sangen kauniita. Nereidit valittivat Kassiopeian käytöksestä merten jumalalle Poseidonille. Poseidon loi merihirviö Cetuksen, joka alkoi vainota Etiopiaa. Oraakkeli ilmoitti, että tihutyöt loppuvat, jos prinsessa Andromeda uhrataan Cetukselle. Andromeda kahlittiin rantakallioon odottamaan Cetusta. Vanhoissa kartoissa Andromeda kuvataankin kallioon kahlituksi neidoksi. Viime hetkessä paikalle ehti Perseus, joka juuri oli surmannut toisen hirviön, Medusan. Kun Perseus näytti irroittamaansa Medusan päätä Cetukselle, tämä jähmettyi kiveksi. Perseus ja Andromeda saivat tarun lopussa toisensa.

Tarun päähenkilöt, Andromeda, Kefeus, Kassiopeia ja Perseus, ovat kaikki saaneet oman tähdistönsä. Ne sijaitsevat vierekkäin taivaan alueella, joka Suomesta katsottuna näkyy syysöinä zeniitin ympärillä. Cetus eli Valaskala on etelämpänä, mutta sekin hyvin näkyvissä syksyllä.

Tähtiä

Andromedan kirkkain tähti Alpheratz muodostaa Pegasuksen neliön koillisnurkan (vasemman ylänurkan).

Alpheratz eli Sirrah (alfa And)
Mirach (beta And)
Alamak (gamma And)
Adhil (xi And)

Galakseja

Andromedan huomattavin kohde on galaksi M31 (NGC224). Se on Sb-tyyppinen spiraaligalaksi, ja muistuttaa hyvin paljon omaa Linnunrataamme. Visuaalinen magnitudi on peräti 3,4, mutta koska kyseessä on usean täysikuun kokoiselle alueelle ulottuva kohde, pintakirkkaus jää pieneksi. Keskiosa näkyy paljain silmin sumumaisena läiskänä. Reuna-alueet ja spiraalirakenne näkyvät kunnolla vasta pitkällä valotusajalla otetuissa kuvissa, mutta visuaalisestikin niitä voi yrittää löytää valovoimaisella kaukoputkella.

Andromedan galaksin etäisyys on 700 000 parsekia eli 2 miljoonaa valovuotta. Näemme sen siis sellaisena kuin se oli pleistoseenikauden alkaessa. Edwin Hubble löysi galaksista kefeidejä 1920-luvulla. Vähän aiemmin Henrietta Leavitt oli keksinyt kefeidien jakson ja absoluuttisen kirkkauden välisen yhteyden. Havaintojensa perusteella Hubble pystyi osoittamaan, että M31 oli todella kaukainen, Linnunradan ulkopuolinen kohde. Myöhemmin todettiin, että Hubblen havaitsemat muuttujat eivät olleetkaan varsinaisia kefeidejä, vaan W Virginis -tähtiä. Tämän seurauksena etäisyys kasvoi nykyiseen arvoonsa, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin Hubblen alun perin laskema etäisyys.

M31 kuuluu paikalliseen galaksiryhmään, jonka jäsengalaksien keskinäisiä liikkeitä hallitsevat galaksien keskinäiset vetovoimat. Näin lyhyillä etäisyyksillä avaruuden laajeneminen ei vielä näy galaksien liikkeissä. Itse asiassa M31 ei loittone meistä, vaan lähestyy Linnunrataa.

Pienellä kaukoputkella voi erottaa Andromedan galaksin kaksi pientä elliptistä seuralaisgalaksia. M32 on tyyppiä E2 ja sijaitsee M31:n ytimen eteläpuolella. M110 on tyypin E6 galaksi M31:n luoteispuolella. M110 on liitetty Messier'n luetteloon vasta 1967. Messier'n tekemien piirrosten perusteella on todettu hänen havainneen kohteen jo 1773, joten lisäys on perusteltavissa.

Meteoreja

Andromedidit on meteoriparvi, joka liittyy 1800-luvulla hajonneem Bielan komeetan jäännöksiin. Parven maksimi on 17.11, mutta aktiivisuus on melko vaisua.

Erikieliset vastineet

Andromeda

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.12.2025: Tähtitiede:Andromeda. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Andromeda.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →