toisen asteen malleja luova systeemi

Määritelmä kaikki kulttuurin kielet, joiden perustana on luonnollinen kieli

Selite

Esimerkiksi taiteen kieli on toissijainen, sekundäärinen suhteessa ensisijaiseen luonnolliseen kieleen. Taiteen nähdään kuvaavan kohdettaan kielen tavoin. Teksti, esimerkiksi runoteksti, maalaus tai elokuva, on samassa suhteessa kieleensä, runokieleen tai maalaustaiteen kieleen, kuin puhunnos tai ilmaisu suhteessa luonnolliseen kieleen. Toisaalta taiteen kielen nähdään sijaitsevan toisella merkitystasolla. Luonnollinen kieli mallintaa todellisuutta antamalla ilmiöille käsitteellisen hahmon. Tämän perustan varassa taide luo malleja maailmasta. Ne ovat siis luonnolliseen kieleen nähden toisen asteen malleja. Kaunokirjallinen teksti on tyypillinen toisen asteen systeemi, koska se luo mallin maailmasta luonnollista kieltä hyväksikäyttäen. Sille ominaista on, että se luo myös toisen asteen kielen, jossa luonnollisen kielen normatiiviset lait eivät päde. Kirjailija käyttää luonnollista kieltä haluamallaan tavalla, joskus jopa sen sääntöjä rikkoen.

Toisen asteen malleja luova systeemi on käsite, joka kaipaa aina pitkää selitystä. Mielenkiintoisen painoarvon sen olemassaololle antaa käsitteen keksijä Vladimir Uspenski. Semiotiikka oli neuvostoliitossa ongelmallinen käsite, jopa kirosana. Sen sijaan, että Tarton lähellä Käärikussa pidetty ensimmäinen tutkijoiden kesäkoulu (1964) olisi nimetty "Semiotiikan kesäkouluksi", se muuntui "Toisen asteen malleja luovia systeemejä tutkivaksi kesäkouluksi". Uspenskin kriteerit olivat "1)kuulostaa erittäin tieteelliseltä, 2) täysin käsittämätöntä, 3)tarpeen erityisesti niin vaatiessa voidaan kuitenkin selittää".

Erikieliset vastineet

secondary modelling system

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Veivo&Huttunen1999

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Semiotiikka:toisen asteen malleja luova systeemi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Semiotiikka:toisen asteen malleja luova systeemi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →