Sähkötekniikka:akku
akku
akku |
Ajoneuvoissa tarvittava sähköenergia saadaan generaattorista. Sähköä tarvitaan myös silloin, kun generaattori ei ole toiminnassa, esim. polttomoottorin käynnistämiseen. Sähköenergian varastoimiseen käytetään akkuja, jotka valmistetaan useista eri raaka-aineista. Akut koostuvat pienemmistä (sarjaankytketyistä) yksiköistä, joita nimitetään kennoiksi. Kenno koostuu positiivisista ja negatiivisista levyistä, elektrolyytistä sekä koteloinnista.
Ajoneuvojen käynnistysakkuina (12 tai 24 volttia) yleisimmät ovat lyijyakkuja. Sähkö- ja hybridiajoneuvojen useiden satojen volttien ajoakustot puolestaan koostuvat nikkelimetallihydridi- (NiMH) tai litiumioniakuista.
Akun toiminta perustuu sähkökemialliseen reaktioon (elektrolyysiin). Akun varautuessa sähköenergia muuttuu kemialliseksi energiaksi. Akkua purettaessa kemiallinen energia vapautuu sähköenergiaksi. Akuista saatava jännite on aina tasajännitettä.
Akun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat varasukyky ja hyötysuhde. Akkuun joudutaan ladattaessa syöttämään suurempi sähkövaraus, kuin sieltä purettaessa saadaan, koska sekä lataaminen että purkaminen ovat häviöllisiä prosesseja. Siksi akulle ilmoitetaan varauskyvyn lisäksi hyötysuhde. Ladattaessa akun napajännite on suurempi kuin purettaessa (sisäisen resistanssin aiheuttama jännitehäviö).
Lähikäsitteet
- ajoakusto (vieruskäsite)
- korkeajänniteakku (vieruskäsite)
- käynnistysakku (vieruskäsite)
- matalajänniteakku (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Moottorialan sähköoppi / Matti Juhala ym. Helsinki : Autoalan koulutuskeskus Oy. 2005., Sähkö- ja hybridiajoneuvojen sähkötyöturvallisuus / Vesa Linja-aho. Helsinki : Autoalan koulutuskeskus Oy. 2012.
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Sähkötekniikka:akku. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Sähkötekniikka:akku.)