Ravitsemustiede:vitamiini
vitamiini
| vitamiini |
Vesiliukoisia vitamiineja ovat C-vitamiini ja B-ryhmän vitamiinit. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit. Useimmilla vitamiineilla on useita aktiivisia muotoja, joilla on sama vaikutus, mutta erilainen teho.
Elimistö ei pysty tuottamaan vitamiineja, vaan ne on saatava ravinnosta. Eri ruoka-aineryhmät poikkeavat toisistaan vitamiinien lähteinä. Elintarvikkeiden vitamiinipitoisuutta voidaan säädellä myös vitaminoinnilla.
Vitamiineja tunnetaan 13. Vitamiineiksi on lisäksi esitetty kuuluvan useita aineita, vaikka niiden välttämättömyydestä ihmiselle ei ole tieteellistä näyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi B4-vitamiini eli adeniini, B10-vitamiini eli para-aminobentsoehappo, B15-vitamiini eli pangamiinihappo tai orotaattihappo, B17-vitamiini eli laetriili sekä P-vitamiini eli rutiini tai hesperidiini.
Vitamiinit nimettiin alun perin kirjaimilla, sitä mukaa kuin ravinnossa havaittiin olevan puutostauteja ehkäiseviä ainesosia. Alkuvaiheessa kaikkien näiden aineiden oletettiin olevan elämää (vita) ylläpitäviä amiineja.
Vitamiinitutkimus alkoi 1900-luvun taitteessa. A- ja D-vitamiinit eristettiin ensimmäisinä 1920-luvulla ja C-vitamiini vuonna 1933.Vitamiinien ominaisuudet voivat muuttua ruoanvalmistuksessa siten, että vitamiinivaikutus häviää osittain tai kokonaan. Hävikki vaihtelee 0-100 prosenttia vitamiinista ja olosuhteista riippuen. Hävikkiin vaikuttaa se, kuinka paljon happi, valo, lämpö, pH-arvon vaihtelut tai entsyymit ja kivennäisaineet muuttavat vitamiinien kemiallista rakennetta. Pitkäaikainen kuumennus ja hapen vaikutus tuhoavat vitamiineja eniten. Hävikkiä aiheutuu myös liukenemisesta. C-vitamiini, tiamiini ja foolihappo ovat herkimpiä tuhoutumaan.
Etymologia: lat. vita=elämäErikieliset vastineet
| vitamin | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Ravitsemustiede:vitamiini. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ravitsemustiede:vitamiini.)