Pohjois-Amerikan tutkimus:tasankointiaanit
tasankointiaanit
| tasankointiaanit |
Pohjois-Amerikan suuret tasangot ulottuvat pohjoisessa nykyisen Kanadan Saskatchewanin ja Albertan provinsseista eteläiseen Texasin osavaltioon Yhdysvalloissa. Tasankojen itäisenä rajana pidetään Mississippijokea, ja alueen läntisen reunan muodostaa Kalliovuorten vuorijono.
Suuret tasangot on laaja alue, jonka ilmastolliset ja maantieteelliset olot vaihtelevat voimakkaasti. Pohjoiset tasangot kuuluvat kuivaan ylänköaroon (high plains), jolle ovat tyypillisiä kuivat ja kuumat kesät sekä ankarat talvet. Vaihtelua pohjoisten tasankojen toisinaan yksitoikkoiseen maisemaan tuovat kuivat kukkulamuodostelmat (butte) sekä lukuisat joet, joiden reunoilla kasvaa alueen lähes kaikki puusto. Etelässä ja idässä on laajempia ruohostomaita (prairie plains), minkä vuoksi etenkin aiemmin puhuttiin preeriasta yleisterminä koko alueelle. Näin syntyi myös termi preeriaintiaanit (Prairie Indians). Nykyisin puhutaan yleisemmin tasankointiaaneista (Plains Indians) riippumatta siitä, ovatko kyseessä ylänköalueiden vai varsinaisen preerian kansat. Tasankointiaanit jaetaankin usein tasankojen metsästäjiin ja suurten jokien varsien maanviljelijäkansoihin.
Tasankojen alueen eläimistöstä tärkein on biisoni, jota vielä 1800-luvulla liikkui miljoonapäisinä laumoina suurilla tasangoilla. Tasankojen metsästäjäkulttuurit syntyivät nimenomaan biisoninmetsästyksen ympärille. Muutenkin tasankojen eläimistö oli runsas. Antiloopit, peurat, jyrsijät ja linnut mahdollistivat intiaanien elämän muuten ilmastollisesti ankaralla alueella.
Suurilla tasangoilla on ollut ihmisasutusta tuhansia vuosia. Aluksi intiaanit siirtyivät tasangoille vaeltavien biisoneiden perässä ja asuivat siellä metsästyksen ajan lähinnä kesäisin. Niin sanotun klassisen tasankokulttuurin kukoistuksen aika osuu vasta 1700- luvun lopulta 1800-luvun loppuun. Tällä määritelmällä tarkoitetaan nimenomaan tasankojen metsästyskulttuuria, joka saavutti kukoistuskautensa hevosen saapumisen myötä. Hevosen saapuminen mullisti elämän, elintaso nousi ja väkimäärä kasvoi.
Tasankojen metsästäjäkansat asuivat tyypillisesti kartionmuotoisissa tipiksi kutsutuissa biisoninnahoista valmistetuissa teltoissa. Kaikki tasangoilla asuvat kansat eivät kuitenkaan ryhtyneet hevosen myötä paimentolaisiksi, vaan tasangoilla asui myös lukuisia kansoja, jotka viljelivät maata ja asuivat enemmän tai vähemmän pysyvästi maamajoista koostuvissa kylissään yleensä suurten jokien varsilla.
Tasankointiaanien kulttuurien kukoistusaika osui aikakauteen, jolloin myös Yhdysvaltain alueellinen laajeneminen oli kiihkeimmillään. Yhdysvallat oli 1800-luvulla laajeneva kansakunta, joka koki tehtäväkseen paitsi vallata uusia alueita, myös sivistää ja saattaa kristinuskon pariin alueen alkuperäiset asukkaat. Tämä ajattelu tunnettiin Yhdysvalloissa nimellä kutsumuskohtalo (Manifest Destiny).
Monet niin sanotuista suurista intiaanisodista käytiin tasankointiaanien ja Yhdysvaltain armeijan välillä. Näihin sotiin perustuu myös tasankointiaanien saama maine, ja niistä ovat saanet alkunsa myös monet "villin lännen" tarinat.Erikieliset vastineet
| Plains Indians | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Andersson&Hämäläinen&Kekki2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Pohjois-Amerikan tutkimus:tasankointiaanit. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Pohjois-Amerikan tutkimus:tasankointiaanit.)