Pohjois-Amerikan tutkimus:sielu
sieluPohjois-Amerikan alkuperäiskansat
| sielu |
Intiaanien perinteisten käsitysten mukaan ihmisellä on useita sieluja, eikä niiden lukumäärä välttämättä ole vakio. Ihmisen lisäksi sieluja on myös eläimillä ja kasveilla. Intiaaniuskonnot keskittyvät ennen kaikkea tämän elämän turvaamiseen, ja myös sielujen tärkeimmät tehtävät ovat tämän puoleisessa elämässä. Intiaanit eivät tee niinkään eroa ihmisen kehon ja sielun välillä, vaan tärkeämpää on ero kehon toimintoja ylläpitävien sielujen ja kehon ulkopuolella toimivan sielun välillä. Intiaanien sielukäsitykset pohjautuvat usein arkipäivän havaintoihin, mistä usein seuraa ajatus kahdesta sielusta. Toinen näistä on elämää ylläpitävä kehosielu (body-soul), joka ilmenee elämän merkkeinä ihmisen kehossa, toinen on puolestaan kehosta riippumaton vapaasielu (free-soul), joka voi jättää ruumiin ihmisen nukkuessa tai ollessa transsissa. Vapaasielu on yleisnimitys mille tahansa kehon ulkopuolelle toimivalle sielulle, ja joskus siitä käytetään myös nimitystä unisielu (dream-soul), mikä viittaa sen tapaan toimia juuri uni- tai transsitilassa. Intiaanien uskomuksissa sielujen määrä ei kuitenkaan rajoitu kahteen, vaan niitä voi olla useampia, esimerkiksi kehosielu voi olla jakautunut useisiin sieluihin.
Kehosielun ja vapaasielun lisäksi intiaanien sielukäsityksissä on löydettävissä myös muita sielutyyppejä. Useimmat niistä ovat ensisijaisesti kehosielun alalajeja. Tämä jaottelu ei ole intiaanien itsensä tekemä vaan perustuu tutkimuksen luokitteluun, joka on tehty sielukuvausten perusteella. Elämänsieluksi (life-soul) voidaan nimittää sielua, jonka tehtävänä on ylläpitää elämää. Se ei voi poistua kehosta aiheuttamatta vahinkoa, ja siksi joidenkin shamanististen kulttuurien parissa tämän sielun poistuminen on tulkittu sairauden aiheuttajaksi. Elämänsieluja voi myös olla useita, esimerkiksi oma sielunsa jokaiselle ruumiinjäsenelle tai sisäelimelle. Henkisielu (breath-soul) puolestaan on hengityksenä ilmenevä elämänsielu. Usein henkisielu liittyy ajatukseen tuulesta elämää ylläpitävänä sieluna, jonka Suuri Henki on lähettänyt. Egosielu (ego-soul) muistuttaa jossain määrin meidän käsitystämme egosta, mutta se ei ole niinkään henkilön persoonallisuuden ilmentymä vaan itsenäinen sielu. Egosielu on usein tiiviisti yhteydessä kehoon. Joidenkin kansojen mukaan se kasvaa kehon mukana. Lapsella egosielu hallitsee kehoa puutteellisesti mutta aikuisella jo täydellisesti. Egosielu voi poistua kehosta, mutta usein se aiheuttaa jonkin näkyvän seurauksen. Sen poistuminen voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, muistinmenetystä tai jopa mielisairautta. Myös humalatilassa egosielu voi poistua kehosta.
Usein sielun ja muiden henkiolentojen raja hämärtyy intiaanien uskomuksissa. Sielut saavat joskus yliluonnollisten – tai paremminkin yli-inhimillisten – olentojen ja voimien piirteitä ja ominaisuuksia, ja vastaavasti henkiolennot muistuttavat joskus sieluja. Siksi intiaanien uskomuksissa on havaittavissa myös joitain sielumaisia olentoja kuten suojelijasielu (guardian-soul) ja kaksoisolento (doppelganger). Suojelijasielussa kohtaavat sielun ja suojelushengen piirteet. Se suojelee ja ohjaa kantajaansa sekä huolehtii hänen hyvinvoinnistaan. Kaksoisolento on sielun ja henkiolennon välillä oleva olento. Se muistuttaa vapaasielua, mutta siitä poiketen ilmestyy yleensä ihmisen ollessa hereillä, joskus myös kantajansa kuoleman hetkellä tai juuri ennen sitä. Nimensä mukaisesti se on kantajansa näköinen. Joskus kaksoisolennon ilmestyminen tietää huonoa ennettä, mutta joskus se ilmestyy nimenomaan varoittamaan uhkaavasta vaarasta.Erikieliset vastineet
| soul | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Andersson&Hämäläinen&Kekki2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Pohjois-Amerikan tutkimus:sielu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Pohjois-Amerikan tutkimus:sielu.)