valtiosopimuksen ratifioiminen


valtiosopimuksen ratifioiminen

Määritelmä toimi, jolla valtio ilmaisee kansainvälisellä tasolla suostumuksensa noudattaa valtiosopimusta eli sitoutuu siihen

Selite

Valtio voi sitoutua valtiosopimukseen eri tavoin, joista sopimuksen ratifioiminen on yksi tapa. Pelkkä valtiosopimuksen allekirjoittaminen ei yleensä vielä velvoita sopimuksen ratifioimiseen, vaan valtio voi allekirjoittamisen jälkeen vapaasti päättää, sitoutuuko se sopimukseen vai ei.

Wienin valtiosopimusoikeutta koskevan yleissopimuksen (SopS 32 ja 33/1980) 14 artiklassa määrätään siitä, milloin sopimuksen noudattamiseen sitoutuminen ilmaistaan ratifioimalla. Sitoutuminen ilmaistaan ratifioimalla ensinnäkin silloin, jos valtiosopimus niin määrää. Toiseksi sitoutuminen ilmaistaan ratifioimalla silloin kun muutoin on osoitettu, että neuvottelevat valtiot ovat sopineet ratifioimisen tarpeellisuudesta. Sitoutuminen ilmaistaan ratifioimalla myös silloin, kun valtion edustaja on allekirjoittanut valtiosopimuksen ratifioimisehdoin, tai valtion aikomus allekirjoittaa valtiosopimus ratifioimisehdoin ilmenee sen edustajan valtakirjasta, taikka on ilmaistu neuvottelujen aikana.

Ratifioinnilla valtio sitoutuu noudattamaan valtiosopimuksen määräyksiä suhteessa muihin valtioihin, jotka ovat tehneet saman toimen. Wienin yleissopimuksen 18 artiklan mukaan valtiosopimuksen ratifioineen valtion tulee ennen sopimuksen voimaantuloa pidättäytyä toimista, jotka tekevät tyhjäksi sen tarkoituksen ja päämäärän. Valtio vapautuu sitoumuksestaan saman artiklan b kohdan nojalla, jos sopimuksen voimaantulo viivästyy kohtuuttomasti.

Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 16 artiklassa määrätään ratifioimisessa noudatettavasta menettelystä. Ratifioiminen voidaan suorittaa joko vaihtamalla ratifioimiskirjat sopimusvaltioiden välillä, tallettamalla ne sopimuksen tallettajalle tai tiedottamalla niistä sopimusvaltioille tai tallettajalle, jos niin on sovittu.

Kahdenväliset sopimukset ratifioidaan vaihtamalla ratifioimiskirjoja. Vaihdon yhteydessä osapuolet allekirjoittavat erillisen vaihtoa koskevan pöytäkirjan. Monenvälisten sopimusten ratifioiminen katsotaan suoritetuksi, kun sopimuspuolen ratifiointikirja on sopimuksessa edellytetyllä tavalla talletettu sopimuksen tallettajan huostaan. Tämän jälkeen tallettaja ilmoittaa muille sopimuspuolille valtiosopimuksen tallettamisesta.

Ratifioimiseksi kutsutaan toisinaan sopimuksen kansalliseen hyväksymismenettelyyn sisältyvää parlamenttikäsittelyä. Tässä menettelyssä ei kuitenkaan ole kyse sopimuksen ratifioimisesta kansainvälisoikeudellisessa mielessä, vaan parlamentin suostumuksen antamisesta siihen, että kansainvälinen ratifioimistoimenpide voidaan suorittaa.

Käytetyt lähteet: Ulkoministeriö: Valtiosopimusopas, 2017, http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=366894&nodeid=49540&contentlan=1&culture=fi-FI , s. 54-55 ja 61-66, viitattu 23.3.2018

UN Treaty Handbook, https://treaties.un.org/doc/source/publications/THB/English.pdf, s. 9, viitattu 29.3.2018

Lisätiedot
Kirjoittajat: Taru Kuosmanen ja Kaija Suvanto

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

AustA2013, s. 95-100 ja 106-109, VilligerME2009, s. 202-213 ja 242-253

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:valtiosopimuksen ratifioiminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiosopimuksen ratifioiminen.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →