Määritelmä valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Valtion alue- ja paikallishallinnon perusteista säädetään niin ikään lailla. Valtionhallinnon yksiköistä voidaan muutoin säätää asetuksella.

Selite

valtion keskushallintoon voi kuulua valtioneuvoston ja ministeriöiden lisäksi virastoja, laitoksia ja muita toimielimiä. Valtiolla voi olla alueellisia ja paikallisia viranomaisia. Eduskunnan alaisesta hallinnosta säädetään erikseen lailla.

Perustuslain 119 §:ssä säädetään valtion hallinto-organisaation yleisestä rakenteesta sekä valtionhallinnon järjestämisen perusteista. 1 momentti lähinnä kuvaa valtionhallinnon rakenteet ja 2 momentti määrittää niitä koskevan sääntelytason. Eduskunnan osalta lakiviittaus väljensi vanhaa tulkintaa, jonka mukaan eduskunnan – lainsäädäntöelimenä – yhteyteen tai sen alaisuuteen ei juurikaan voitu perustaa tavallisella lailla uusia toimielimiä (PeVL 13/2006 ja 21/2009).

Valtion keskushallinnolla tarkoitetaan alueellisesti koko maan kattavaa hallintoa ja siihen liittyviä tehtäviä keskitetysti hoitavia hallintoyksiköitä. Säännöksen ilmaiseman peruslähtökohdan mukaisesti valtion keskushallinnon johdossa ovat ministeristön välityksellä eduskunnalle vastuunalaiset valtioneuvosto ja ministerit.

Valtion viranomaisten toimivallan ja tehtävien yksityiskohtien sääntelyyn liittyvät valtiosääntöoikeudellisesti relevantit seikat, (mm. norminantovalta, toimivaltasiirrot, oikeusturvajärjestelmä, virkakelpoisuusehdot, voima- ja pakkokeinojen käyttöoikeus, toiminnan rahoitus, virka-apu, kansainväliset yhteydet jne.) määräytyvät PeL 119.2 §:n ulkopuolella muiden *perustuslain* sääntelyjen pohjalta.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Kirjoittaja::Ilkka Saraviita