Lähdekoodi sivulle Oikeustiede:välitystuomio/laajempi kuvaus

{{Ilmiö
|Luokka=Prosessioikeus, Välimiesmenettely,
}}
Välitystuomion täytäntöönpanoa pyydetään käräjäoikeudelta. Sen tehtävänä on ensisijaisesti tutkia, että kysymyksessä on sellainen välitystuomio, joka välimiesmenettelystä annetun lain ({{lakilinkki|19920967}}), lyh. VML, säännösten mukaan on pantavissa täytäntöön. Tuomioistuin voi evätä välitystuomion täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen vain, jos se havaitsee, että välitystuomio on VML 40 §:ssä mainitun seikan johdosta mitätön. Välitystuomio on VML 40 §:n mukaan mitätön 1) siltä osin kuin välimiehet ovat välitystuomiossa ratkaisseet sellaisen kysymyksen, jota ei Suomen lain mukaan voida ratkaista välimiesmenettelyssä; 2) sitä osin kuin välitystuomion on katsottava olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa; 3) jos välitystuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai 4) jos välitystuomiota ei ole laadittu kirjallisesti tai se ei ole välimiesten allekirjoittama.   
    
Välitystuomion kumoamista koskeva kanne vaikuttaa välitystuomion täytäntöönpantavuuteen vain silloin, kun se tuomioistuin, jossa tällainen kanne on vireillä, on määrännyt, ettei välitystuomiota saa panna täytäntöön. 	   

Suomi on osapuolena New Yorkissa vuonna 1958 tehdyssä, ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevassa yleissopimuksessa (L 200/62, A 207/62 ja SopS 8/62). Toisaalta VML:n 52–55 §:ien säännökset koskevat ulkomaisia välitystuomioita.

Välimiesmenettelylain säännökset ovat yhdenmukaisia yleissopimuksen määräysten kanssa. Tämä laki velvoittaa Suomen viranomaiset tunnustamaan ja panemaan täytäntöön vieraassa valtiossa annetun välitystuomion kaikissa niissä tapauksissa, joissa New Yorkin sopimus siihen velvoittaa. Lisäksi VML määrää välitystuomion täytäntöönpantavaksi eräissä muissakin tapauksissa. Tämä on New Yorkin sopimuksen nojalla mahdollista. Yleissopimuksen VII artiklan 1 kappaleen määräysten mukaan valtio voi näet tunnustaa ja panna täytäntöön välitystuomion myös sellaisissa tapauksissa, joissa tunnustaminen ja täytäntöönpano voidaan yleissopimuksen nojalla evätä.

Siten VML:n 52–55§:ien säännökset korvaavat Suomessa New Yorkin sopimuksen vastaavat määräykset. Näitä säännöksiä on sovellettava aina silloin, kun pyydetään vieraassa valtiossa annetun välitystuomion tunnustamista tai täytäntöönpanoa. 

Vieraassa valtiossa annettu välitystuomio on voimassa Suomessa (VML 52 §). Lausuma tarkoittaa sitä, että ulkomaisella välitystuomiolla on täällä samanlaiset prosessuaaliset vaikutukset (esimerkiksi oikeusvoimavaikutus) kuin sillä on alkuperämaassa. Vieraassa valtiossa annettu välitystuomio, joka on voimassa Suomessa ja jolla joku on velvoitettu johonkin, on myös pantavissa täytäntöön Suomessa. Ennen kuin täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä, edellytetään, että tuomioistuin ensin antaa täytäntöönpanomääräyksen (VML 54 § 1 mom.); periaate koskee myös kotimaisia välitystuomioita.

'''Täytäntöönpanon epääminen.''' Vieraassa valtiossa annettu välitystuomio ei ole täällä voimassa siltä osin, kuin se on vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita (VML 52 §:n 2 mom.; ks. [[oikeustiede:ordre public|ordre public]]). Vain tällä perusteella voidaan vieraassa valtiossa annetun välitystuomion tunnustaminen tai täytäntöönpano viran puolesta evätä Suomessa.

Lisäksi välitystuomion tunnustaminen ja täytäntöönpano voidaan tietyillä perusteilla evätä sen asianosaisen pyynnöstä, jota vastaan välitystuomioon on vedottu. Näin voidaan menetellä silloin, kun asianosainen esittää selvityksen siitä, että välitystuomiota koskee välimiesmenettelylain 53 §:ssä mainittu epäämisperuste. Lainkohdassa oleva luettelo epäämisperusteista on tyhjentävä. Välitystuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa ei voida evätä millään muulla kuin tuossa luettelossa mainitulla perusteella, jollei tunnustaminen tai täytäntöönpano ole vastoin oikeusjärjestyksemme perusteita.

VML:n 53§:n 1 kohdassa mainitaan, ettei välitystuomio ole voimassa Suomessa, jos asianosainen ei ole ollut kelpoinen tekemään [[oikeustiede:välityssopimus|välityssopimusta]] tai ei ollut sitä tehtäessä asianmukaisesti edustettuna. Tämä ratkaistaan sen valtion lain mukaan, jota Suomessa voimassa olevien kansainvälis-yksityisoikeudellisten normien mukaan on sovellettava. Samassa lainkohdassa mainitaan toisena epäämisperusteena se, että kirjallisesti tehty välityssopimus ei muun kuin välityssopimuksen muotoa koskevan seikan johdosta ole pätevä asianosaisten valitseman lain mukaan tai - kun ei voida päätellä, minkä valtion lakia asianosaiset ovat tarkoittaneet sovellettavaksi - sen valtion lain mukaan, jossa välitystuomio on annettu.

'''Täytäntöönpanomenettely.''' Vieraassa valtiossa annettu välitystuomio, joka välimiesmenettelylain mukaan on voimassa Suomessa, pannaan käräjäoikeuden määräyksestä täällä täytäntöön (VML 54 § 1 mom.). Ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoa koskevat säännökset eivät juuri poikkea kotimaisen välitystuomion täytäntöönpanoa koskevista säännöksistä. Niinpä käräjäoikeudelle osoitettavaan hakemukseen on liitettävä samat asiakirjat kuin kotimaisenkin välitystuomion täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen eli välityssopimus ja välitystuomio alkuperäisinä tai oikeiksi todistettuina jäljennöksinä (VML 54 § 2 mom.). Lisäksi tuomioistuimella on oikeus vaatia, että hakija liittää asiakirjaan, jota ei ole laadittu kotimaisella kielellä, oikeaksi todistetun käännöksen suomeksi tai ruotsiksi.

Mitään muuta selvitystä ei sen, joka hakee vieraassa valtiossa annetun välitystuomion täytäntöönpanoa, tarvitse esittää. Käräjäoikeuden on - ennen kuin se suostuu ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanoon - varattava vastapuolelle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei siihen ole erityistä estettä (VML 55 §:n 1 mom.); tämä koskee myös puhtaasti kotimaisia tapauksia.

Vastapuoli saattaa väittää, että hän on pyytänyt välitystuomion mitättömäksi julistamista tai kumoamista taikka sen täytäntöönpanon lykkäämistä siinä valtiossa, jossa tai jonka lain mukaan se on annettu. Näissä tapauksissa tuomioistuimella on valta lykätä täytäntöönpanoa koskevan päätöksen antamista. Samalla se voi hakijan pyynnöstä määrätä, että vastapuolen on asetettava asianmukainen vakuus (VML 55 §:n 2 mom.).