Lähdekoodi sivulle Oikeustiede:unionijäsenyys tekstiviittauksena perustuslaissa

{{Käsite
|logotiedosto=SLYpalkki.jpg
|logolinkki=http://lakimiesyhdistys.fi|määritelmä_fi=perustuslain ({{lakilinkki|19990731}})1.3 §:n mukaan Suomi on Euroopan unionin jäsen
|selite_fi=Viittaus Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa lisättiin perustuslakiin vuoden 2012 [[oikeustiede:perustuslain tarkistus|perustuslain tarkistuksessa]]. Sääntelyn tavoite on - sen käsittelyvaiheissa esitetyistä poikkeavista käsityksistä huolimatta - vain informatiivinen. Eräillä tahoilla näet katsottiin, että sääntelystä muodostuu unionista eroamista haittaava tekijä.

Kysymyksessä ei esitöiden pohjalta päätellen ole lainvalintasäännös, jonka nojalla EU-oikeus esimerkiksi saisi [[oikeustiede:etusija|etusijan]] suomalaiseen säädökseen nähden.

Jo vuoden 2000 perustuslain säätämisen yhteydessä valmisteluasiakirjoissa esitettiin argumentteja yleisen unioniviittauksen säätämisen puolesta ja sitä vastaan. Puoltavana seikkana mainittiin se, etteivät uudesta perustuslaista näy ne muutokset ylimpien valtioelinten päätösvaltaan, joita jäsenyys oikeudellisesti merkitsee. [[oikeustiede:eduskunnan perustuslakivaliokunta|Eduskunnan perustuslakivaliokunta]] omaksui näkemyksen, jonka mukaan viittaussäännös unionijäsenyyteen ei kuitenkaan ollut tarpeen.
 
Perustuslain tarkistuksen yhteydessä, ja kun perustuslakivaliokunta oli myöhemmissä lausunnoissaan edellyttänyt tämän seikan uudelleen harkintaa, jäsenyysmaininta tuli hallituksen esityksen välityksin perustuslakitekstiin. Alkujaan perustuslaissa mainittiin vain unioniliitännäinen päätöksenteko ulkoasioissa (PeL 93.2 §) ja eduskunnan toimivalta unioniliitännäisissä, eduskunnan toimivaltaan kuuluvissa EU-asioissa ja tietojen saanti niistä (PeL 96 ja 97 §).

Perustuslain tarkistuksen yhteydessä alleviivattiin, ettei uusi sääntely sisällä oikeusvaikutuksia: sen tavoitteena on ikään kuin muistuttaa lukijoita EU-jäsenyyden oikeusvaikutuksista. Jäsenyysmaininta perustuslaissa ei perustelujen mukaan vaikuta esimerkiksi siihen, millä edellytyksillä ja missä päätöksentekomenettelyssä Suomi voisi erota unionin jäsenyydestä. Onkin katsottava, että mahdollisessa eroamistilanteessa päätöksenteko määräytyy toisaalta Lissabonin sopimuksen mukaan ja toisaalta on niiden sääntelyjen varassa, joita perustuslaissa on kansainvälisoikeudellisen velvoitteen hyväksymisestä, voimaansaattamisesta ja velvoitteen irtisanomisesta (PeL 93 § - PeL 95 §). Asia erikseen on, että mahdollisen eroamisen yhteydessä tai sen jälkeen on syytä perustuslainsäätämisjärjestyksessä kumota EU-jäsenyyteen liittyvät kohdat perustuslaissa mukaan lukien perustuslain 14.2 §:n säännös oikeudesta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa.
|tarkistettu=Y
|lisätiedot_fi=<br/ >Kirjoittaja: [[Kirjoittaja::Ilkka Saraviita]]
|luokka=Valtiosääntöoikeus, Suomen valtiosääntö, Valtiosuvereenisuus,
|laajempi kuvaus=N
}}
{{Liittyvä nimitys
|kieli=suomi
|nimitys=Unionijäsenyys tekstiviittauksena perustuslaissa
|otsikossa=Y
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:etusija
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:eurooppaoikeuden etusijaperiaate
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:Euroopan unioni
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:eurooppaoikeus
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Oikeustiede:perustuslain tarkistus
}}