Oikeustiede:tuomioistuimen riippumattomuusperiaate/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Hallituksen perustuslakiesityksessä tuomioistuimen riippumattomuudella tarkoitettiin sitä, että tuomioistuinten tulee olla lainkäyttötoiminnassaan riippumattomia muiden tahojen vaikutuksesta. Tämä koskee niin lainsäätäjää, hallitusvallan käyttäjää ja viranomaisia kuin oikeusriidan osapuoliakin (HE 1/1998 s. 76).

Tuomiovallan riippumattomuus on valtiosääntöoikeudellisesti arvioitava toisin kuin riittävien resurssien osoittaminen talousarvioteitse oikeuslaitokselle ja oikeuslaitoksen yleinen hallinnollinen organisointi.

Tuomioistuin tai sen tuomiovaltaa käyttävä osasto, jaosto tai muu vastaava osa on riippumaton myös oikeuslaitoksen sisällä. Ylempi tuomioistuin ei voi vaikuttaa alemman tuomioistuimen ratkaisuun yksittäistapauksessa, vaan sen päätösvalta aktualisoituu muutoksenhaulla. Tuomion muuttaminen ylemmän tuomioistuimen päätöksin katsotaan näet tuomiovallan riippumattomuuteen soveltuvaksi. Riippumattomuus on sidoksissa päätösharkintaan, ei niinkään päätöksen muuttamattomuuteen eikä oikeuslaitoksen rakennemuutoksiin.

Ylimpien tuomioistuinten ennakkopäätöksillä on lähinnä oikeuskäytännön yhtenäisyyttä turvaavaa ja tuomioistuimia ohjaavaa merkitystä, mutta ei välitöntä oikeudellista sitovuutta yksittäisten oikeustapausten ratkaisemisessa (HE 1/1998 s. 76).

PeL 3.3 §:n säännös tuomioistuinten riippumattomuudesta on nähtävä yhteydessä sellaisiin reaalitakeisiin kuten säännöksiin "tuomarin erottamattomuudesta" eli korostetun vahvasta virassapysymisoikeudesta muihin virkamiehiin verrattuna (103 §). Virassapysymisoikeuden sisältämää riippumattomuussuojaa täydentää kielto siirtää tuomari ilman omaa suostumustaan toiseen virkaan muutoin kuin tuomioistuinlaitoksen uudelleenorganisoimisen yhteydessä. Järjestelmä koskee myös erikoistuomioistuinten maallikkojäseniä ja määräaikaisia tuomarinimityksiä.

Oikeuslaitoksen sisäisen rakenteellisen riippumattomuuden (kuten suoja tuomiovallan ohjaamista vastaan yhteiskunnan resurssijaolla) suojaamiseksi perustuslakiin ei ole kirjoitettu erillissäännöstä, vaan suoja näissä relaatioissa on johdettava suoraan PeL 3.3 §:n säännöksestä.

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita