Oikeustiede:rahapolitiikka

    Tieteen termipankista

    rahapolitiikka

    rahapolitiikka
    Määritelmä keskuspankin tai muun rahaviranomaisen käyttämä julkinen valta, jolla se ohjaa rahan määrää, arvoa ja korkotasoa kansantaloudessa
    Selite

    Rahapolitiikka perustuu keskuspankin yksinoikeuteen laskea liikkeeseen keskuspankkirahaa, joka koostuu laillisista maksuvälineistä (setelit ja kolikot) ja luottolaitosten talletuksista keskuspankissa (reservit). Rahapolitiikan välineitä ovat tyypillisesti juoksuajaltaan lyhyet vakuudelliset luotto-operaatiot tai velkakirjojen osto- tai myyntioperaatiot, joilla keskuspankki ohjaa keskuspankkirahan määrää ja asettaa keskuspankkiluottojen ja -talletusten korkotason. Rahapolitiikalla keskuspankki vaikuttaa luottojen kasvuun ja yleiseen korkotasoon kansantaloudessa.

    Rahapolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat hintavakaus, eli rahan ostovoiman ylläpitäminen, sekä työllisyys ja talouskasvu. Lisäksi rahapolitiikalla huolehditaan vakavaraisten luottolaitosten maksuvalmiudesta.

    Käytetyt lähteet: Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, VIII osaston 2 luku, Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö, Laki Suomen Pankista (214/1998)
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Mika Pösö

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:rahapolitiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rahapolitiikka.)