Oikeustiede:rahapolitiikka

Tieteen termipankista

rahapolitiikka

rahapolitiikka
Määritelmä keskuspankin tai muun rahaviranomaisen käyttämä julkinen valta, jolla se ohjaa rahan määrää, arvoa ja korkotasoa kansantaloudessa
Selite

Rahapolitiikka perustuu keskuspankin yksinoikeuteen laskea liikkeeseen keskuspankkirahaa, joka koostuu laillisista maksuvälineistä (setelit ja kolikot) ja luottolaitosten talletuksista keskuspankissa (reservit). Rahapolitiikan välineitä ovat tyypillisesti juoksuajaltaan lyhyet vakuudelliset luotto-operaatiot tai velkakirjojen osto- tai myyntioperaatiot, joilla keskuspankki ohjaa keskuspankkirahan määrää ja asettaa keskuspankkiluottojen ja -talletusten korkotason. Rahapolitiikalla keskuspankki vaikuttaa luottojen kasvuun ja yleiseen korkotasoon kansantaloudessa.

Rahapolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat hintavakaus, eli rahan ostovoiman ylläpitäminen, sekä työllisyys ja talouskasvu. Lisäksi rahapolitiikalla huolehditaan vakavaraisten luottolaitosten maksuvalmiudesta.

Käytetyt lähteet: Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, VIII osaston 2 luku, Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö, Laki Suomen Pankista (214/1998)
Lisätiedot
Kirjoittaja: Mika Pösö

Lähikäsitteet


Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:rahapolitiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rahapolitiikka.)