puuttumattomuusperiaate (sopimusoikeus)

Määritelmä kiellonvastaisiin oikeustoimiin liittyvä periaate, jonka mukaan suorituksen tekemistä tai jo tehdyn suorituksen palauttamista ei voida vaatia, jos velvoite, jonka täyttämisestä on kysymys, on mitätön lain tai hyvän tavan vastaisena taikka jos suoritus muuten on tähdännyt tällaiseen kiellettyyn tarkoitukseen

Selite

Puuttumattomuusperiaatteen eli neutraliteettiperiaatteen perustana on roomalaisen oikeuden maksiimi: In pari turpitudine melior est causa possidentis. Lopputuloksen kannalta ratkaisevaksi muodostuu hallinta. Se, jolla on suoritus hallussaan, saa sen pitää. Oikeusjärjestys pysyy syrjässä sellaisesta eturistiriidasta, jossa vaateet ovat puolin ja toisin yhtä vähän suojaa ansaitsevia.

Puuttumattomuusperiaate esiintyy kodifioituna mm. Saksan, Ranskan, Sveitsin, ja Italian siviililakikirjoissa ja tunnetaan myös anglosaksisessa sopimusoikeudessa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa siitä ei ole säännöksiä, mutta oikeuskäytännön tarkastelu osoittaa, että myös suomalaiset tuomioistuimet ovat tietynlaisissa tapauksissa perustaneet ratkaisunsa puuttumattomuusperiaatteelle. Näin on menetelty esimerkiksi kiinteistön ns. mustan kauppahinnan tapauksissa ja säännöstelymääräysten vastaisiin välipuheisiin perustettuja kanteita ratkaistaessa. Oikeuskäytännössä on tosin ollut horjuvuutta.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Mikko Tulokas

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Oikeustiede:puuttumattomuusperiaate (sopimusoikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:puuttumattomuusperiaate (sopimusoikeus).)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →