Oikeustiede:prosessiväite/laajempi kuvaus

Oikeuskehitys

Vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaaren 16 luku koski kaikenlaisia väitteitä oikeudenkäynnissä. Erityisesti oli säännelty väite siitä, että asia oli vireillä väärässä foorumissa (1734 OK 16:1) sekä väite siitä, että useammalla oli asiassa osa (ns. exceptio plurium litis consortium; 1734 OK 16:3). Nämä väitteet estivät prosessin enemmän jatkamisen siihen asti, kun väitteestä oli annettu lainvoimainen ratkaisu.

Jako prosessiväitteisiin ja asiaväitteisiin syntyi saksalaisessa oikeustieteessä 1800-luvun loppupuolella. Oikeudenkäynti nähtiin aineellisoikeudellista oikeussuhdetta vastaavana suhteena ja oikeudenkäyntiä koskevat väitteet kohdistuivat tämän oikeussuhteen syntymisen edellytyksiin (prosessinedellytyksiin). Suomalaiseen oikeustieteeseen nämä ajatukset välittyivät R. A. Wreden väitöskirjasta (1884).