Oikeustiede:prosessinyhteys/laajempi kuvaus

    Tieteen termipankista

    Palaa takaisin käsitesivulle

    Tavallisessa prosessinyhteydessä eli subjektiivisessa kumulaatiossa myötäpuolet ovat itsenäisiä asianosaisia sekä toisiinsa nähden että suhteessaan tuomioistuimeen ja vastapuoleen: jokainen tekee itse omat prosessitoimensa, eivätkä niiden oikeusvaikutukset koske muita myötäpuolia. Esimerkiksi vastapuolelle edullisen tosiseikan tunnustaminen tekee seikasta riidattoman vain tunnustajaan nähden. Niihin myötäpuoliin nähden, jotka eivät tunnusta seikkaa, se on edelleen riitainen ja seikan näyttämiseen sovelletaan yleisiä todistustaakkaa sekä todistelua muutoin koskevaa normistoa. Tavallisessa prosessinyhteydessä kysymys onkin siitä, että jokaisen myötäpuolen osalta riita voisi olla vireillä, ja se voitaisiin myös ratkaista, erikseen kunkin myötäpuolen ajamana asiana. Sen sijaan välttämättömässä prosessinyhteydessä – jossa oikeudenkäynnin kohde on myötäpuolille jakamattomasti yhteinen – yhden myötäpuolen tekemä prosessitoimi koituu muidenkin hyväksi. Näin juuri siksi, että aineellisen oikeuden mukaan asia on ratkaistava yhdellä ratkaisulla kaikkia välttämättömässä prosessinyhteydessä olevia kohtaan. Erilaiset ratkaisut heidän välillään eivät ole laillisia. Esimerkiksi jakamattoman kuolinpesän osakkaat ovat keskenään välttämättömässä prosessinyhteydessä kaikissa riidoissa, jotka koskevat kuolinpesää. He voivat vain yhdessä tulla oikeutetuiksi tai velvoitetuiksi pesää koskevissa asioissa. Sama koskee määräosaista yhteisomistusta, jossa yhteisomistajat voivat tulla vain yhdessä oikeutetuiksi tai velvoitetuiksi yhteisesti omistamaansa omaisuutta koskevissa riidoissa. Välttämättömässä prosessinyhteydessä on vireillä vain yksi juttu, jossa annettavan tuomion sitovuus (oikeusvoima) koskee kaikkia myötäpuolia. Sen sijaan tavallisessa prosessinyhteydessä kullakin myötäpuolella on vireillä oma juttunsa, joten tuomio on annettava erikseen jokaisen myötäpuolen nimissä ja oikeusvoima kohdistuu kuhunkin heistä itsenäisesti. Tavallisessa prosessinyhteydessä ovat siten myös erisisältöiset tuomiot mahdollisia, joskin oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 18 luvun kumulaationormistolla pyritään muun muassa ristiriitaisten tuomioiden välttämiseen.

    Jos välttämättömässä prosessinyhteydessä olevien asianosaisten prosessitoimet ovat keskenään ristiriitaisia, asia käsitellään ja ratkaistaan aktiivisimman prosessitoimen perusteella. Esimerkiksi jakamattoman kuolinpesän yhden osakkaan tekemä tunnustus vastapuolelle edullisesta seikasta ei tee seikasta riidatonta, jolleivät kaikki osakkaat tunnusta seikkaa. Toisin sanoen seikan tunnustus ilmentää passiviteettia, joka syrjäytyy aktiivisemman prosessaamisen tieltä. Tällöin seikan toteennäyttäminen tai näyttämättä jääminen ratkaistaan todistelun perusteella yhdessä kaikkia osakkaita kohtaan.