Oikeustiede:perunkirjoitus/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Toimituttamisvelvollisuus. Perunkirjoitus on toimitettava kolmessa kuukaudessa kuolemantapauksesta. Verohallinto voi kuitenkin hakemuksesta pidentää toimittamisaikaa. Jos perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen ilmenee, että pesässä on aikaisemmin huomioimattomia varoja tahi velkoja, niistä on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja.

Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus on ensisijaisesti sillä pesän osakkaalla, jonka hoidossa jäämistöomaisuus on. Toimituttamisvelvollisen on perunkirjoitusta varten valittava kaksi uskottua miestä, joille laissa ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia.

Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on toimitettava todisteellinen ilmoitus kuolinpesän osakkaille. Osakkaiden ohella perunkirjoitukseen on kutsuttava toissijaiset omaisuuden saajat.

Varojen ilmoittaminen. Pesän varojen ilmoittamisvelvollisuus on sillä, joka hoitaa pesän omaisuutta tai on muutoin parhaiten sen tilaan perehtynyt. Väärien tietojen antamisesta voidaan tuomita rangaistukseen.

Perunkirjoituksen uskotut miehet arvioivat ainoastaan sen varallisuuden, joka heille on ilmoitettu. Uskottujen miesten on kirjoitettava perukirjaan sitä koskeva todistus ja ilmoitus siitä, että he ovat arvioineet pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan.

Perukirjan sisältö. Perukirjaan on merkittävä toimitusaika, toimituspaikka ja tiedot toimitusmiehistä. Tämän jälkeen perukirjaan on merkittävä tiedot perittävästä, hänen pesänsä osakkaista samaten kuin eloonjääneestä puolisosta. Asiakirjasta on lisäksi ilmettävä, ketkä ovat olleet toimituksessa paikalla joko henkilökohtaisesti tai asiamiehen tai uskotun miehen edustamina.

Perukirjaan on otettava maininta siitä, oliko vainaja tehnyt testamentin. Samoin perukirjaan on otettava merkintä siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Perukirjaan on merkittävä myös lesken ilmoitus siitä, käyttääkö hän hyväkseen oikeuttaan olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Perukirjaan on merkittävä varat ja velat sellaisina kuin ne olivat perittävän kuolinhetkellä. Jos vainaja ei ollut kuollessaan avioliitossa, perukirjaan merkitään vain hänen omaisuutensa. Siinä tapauksessa, että avioliitto purkaantui puolison kuoleman johdosta, perukirjaan merkitään paitsi vainajan myös lesken omaisuus.

Vainajan velat merkitään perukirjaan omaisuuden vähennyksinä. Vähennyskelpoisia perunkirjoituksessa ovat myös hautauskulut hautakiven hankkimisesta koituvine kustannuksineen.

Perukirjan toimittaminen viranomaisille. Perukirja on toimitettava yhtenä kappaleena perittävän viimeisen asuinkunnan Verohallinnon toimipisteeseen. Jättöaika on yksi kuukausi perunkirjoituksesta lukien. Nykyisin perukirjaa ei enää tarvitse antaa vainajan kotipaikkakunnan alioikeuteen. Sitä vastoin on tehty mahdolliseksi vahvistuksen hankkiminen sille, että pesän osakkaista perukirjaan otettu luettelo on oikea. Vahvistuksen antaa hakemuksesta se väestökirjahallinnon rekisteritoimisto, jonka virka-alueeseen perittävän kotikunta kuului. Vuoden 2020 alusta alkaen perukirjan osakasluettelon vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto. Vahvistukseen luottava henkilö, joka tekee kuolinpesän kanssa oikeustoimia, saa vilpittömän mielen suojaa. Myös oikeuden kirjaamista haettaessa vahvistettua perukirjaa pidetään riittävänä selvityksenä pesän osakkaista, jollei asiassa muuta ilmene.

Laiminlyönnin seuraukset. Jos perunkirjoitus on laiminlyöty, on laiminlyöjä tuomittava sakkorangaistukseen. Samalla tuomioistuimen on määrättävä sopiva henkilö toimituttamaan perunkirjoitus. Perintökaaren velkavastuuta koskevien säännösten mukaan osakas ei yleensä vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta. Tästä poikkeuksen kuitenkin muodostaa perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyöminen ja velkojan oikeutta vaarantavan tiedon antaminen tai oikean tiedon salaaminen perunkirjoituksessa. Perunkirjoitusrikkomuksesta aiheutuvasta vastuusta osakas voi kuitenkin vapautua, jos hän osoittaa, ettei hän ole menettelyllään taikka toimenpiteellään tai laiminlyönnillään pesän hallinnossa aiheuttanut korvattavaa vahinkoa. Tällaista vastuusta vapautumista koskevaa sääntelyä nimitetään ekskulpaatiovastuuksi.

Kirjoittaja: Urpo Kangas