Oikeustiede:perimysjärjestys/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Parenteelijärjestys. Lakimääräistä perimystä koskeva perimysjärjestys perustuu parenteeliperiaatteelle, jonka sisältö määrittyy sukulaisuuden perusteella. Perittävän rintaperilliset kuuluvat ensimmäiseen parenteeliin, perittävän vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset toiseen parenteeliin ja perittävän isovanhemmat kolmanteen parenteeliin. Serkut eivät peri.

Puolison perintöoikeus. Puolison perintöoikeudellinen asema perustuu avioliiton synnyttämään läheisyyteen puolisoiden välillä. Puolison jäämistöoikeudellisen aseman parantaminen on tapahtunut kaventamalla parenteeliperiaatteen soveltamisalaa niissä tapauksissa, joissa perittävän avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta.

Puolison jäämistöoikeudellinen asema riippuu siitä, jäikö ensiksi kuolleelta puolisolta rintaperillinen vai ei. Jos puolisolta ei jäänyt rintaperillistä, perii eloonjäänyt puoliso ensiksi kuolleen puolison. Mikäli perittävältä jäi vain kolmanteen parenteeliin kuuluvia perillisiä, syrjäyttää eloonjäänyt puoliso nämä perinnöstä. Jos taas ensiksi kuolleelta puolisolta jäi toiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä, perivät nämä ensiksi kuolleen puolison vasta eloonjääneen puolison kuoltua.

Siinä tapauksessa, että ensiksi kuolleelta puolisolta jäi rintaperillinen, on leskellä oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus vaatia jäämistön jakoa. Jakovaatimuksesta huolimatta leskellä on tällöinkin oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa jakamattomana, ellei hänen omaan omistusosuuteensa kuulu vastaavaa asuntoa (ks. lesken suoja).

Ensimmäinen parenteeli. Perittävän kuollessa lähinnä oikeus perittävän jäämistöön on rintaperillisillä. Rintaperillisiä ovat aviolapset, lapset, joiden osalta tuomioistuin on vahvistanut isyyden, 1.1.1980 jälkeen lapseksi otetut tai adoptiolain soveltamisalaan siirretyt lapset, ns. vanhan lapsilainsäädännön nojalla tunnustetut lapset, kihlalapset, väkisinmaaten siitetyt lapset ja eräin varauksin ennen 1.1.1980 lapseksi otetut lapset. Jos lapsi on annettu adoptoitavaksi ennen 1.10.1980, eikä adoptiota ole siirretty vahvan adoption piiriin, lapsi perii biologiset vanhemmat ja heidän sukulaisensa normaalisääntöjen mukaisesti samalla tavalla kuin sellainen lapsi, jota ei ole annettu adoptoitavaksi.

Isyys voidaan vuoden 2015 isyyslain mukaan vahvistaa myös perittävän kuoleman jälkeen. Jos perintöä ei ole vielä silloin jaettu ja perittävä on kuollut 31.12.2012 tai myöhemmin, isyyden vahvistamisen johdosta perillisaseman saanut henkilö tulee samaan asemaan kuin muut rintaperilliset. Jos perittävä on kuollut ja hänen kuollessaan hänen lähimpänä perillisenä on muu kuin ensimmäiseen parenteeliin kuuluva perillinen, perillisaseman saanut rintaperillinen syrjäyttää nämä jäämistöstä ja saa perinnön yksin.

Perintö jakaantuu tasan rintaperillisten kesken. Jos lähin rintaperillinen on kuollut, tulevat hänen sijaansa hänen rintaperillisensä. Sijaantuloperillisten oikeus perustuu lakiin. Perintö jakautuu sukuhaaroittain. Jos sijaantuloperillisiä on useampi, jakaantuu kuolleen vanhemman osuus tasan heidän keskensä. Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvilla perillisillä on oikeus lakiosaan perittävän jälkeen. Lakiosaoikeus koskee myös sijaantuloperillistä.

Toinen parenteeli. Jos perittävältä ei jäänyt lainkaan ensimmäiseen parenteeliin kuuluvia rintaperillisiä eikä hän ollut kuollessaan naimisissa, menee perintö perittävän vanhemmille. Kuolleen vanhemman osuus menee perittävän veljille ja sisarille. Siinä tapauksessa, että nämäkin ovat kuolleet, tulevat heidän jälkeläisensä heidän sijaansa. Sijaantulo-oikeus on rajaton.

Kolmas parenteeli. Mikäli perittävältä ei ole jäänyt ensimmäiseen eikä toiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä, perintö jaetaan kolmanteen parenteeliin kuuluvien henkilöiden kesken. Ensisijaisesti jäämistön jakavat perittävän isovanhemmat. Kuolleen isovanhemman osuus menee hänen lapsilleen. Jos he ovat kuolleet, ei heidän osuutensa mene perittävän serkuille, vaan se jaetaan elossa olevien isovanhempien ja heidän lastensa kesken. Ellei heitä ole, jäämistö menee valtiolle.

Kirjoittaja: Urpo Kangas