Oikeustiede:perillisten velkavastuu/laajempi kuvaus

    Tieteen termipankista

    Palaa takaisin käsitesivulle

    Velkavastuun periaatevaihtoehdot. Oikeusvertailu osoittaa, että perillisten velkavastuuta koskevat järjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan. Eräissä oikeusjärjestyksissä henkilökohtaista vastuuta vainajan veloista ei tunneta. Vallitseva ratkaisumalli (erityisesti Manner-Euroopassa) on kuitenkin se, että perilliset vastaavat tietyin ehdoin vainajan veloista.

    Se, millainen perillisten velkavastuu on, kytkeytyy läheisesti siihen, millä tavoin pesä selvitetään. Mitä laajemmat valtuudet perillisillä on toimia täysin omaehtoisesti, sitä ankarampi on yleensä velka-vastuu.

    Perintökaaren velkavastuujärjestelmä. Suomessa on lähtökohtana yksityisluonteinen pesänselvitys, josta perilliset itse huolehtivat vailla viranomaisvalvontaa. Tällöin he voivat syyllistyä velkojia loukkaaviin toimiin.

    Tämä selittää, miksi vuoden 1965 perintökaaren alkuperäinen velkavastuujärjestelmä oli korostetun ankara. Vastuu oli kytketty kaikkiin sellaisiin tekoihin tai laiminlyönteihin, jotka olivat omiaan vaarantamaan velkojien edut. Henkilökohtainen vastuu vainajan veloista saattoi syntyä varsin vähäisen laiminlyönnin perusteella.

    Vuonna 2004 henkilökohtaista velkavastuuta rajattiin kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi. Pääsääntönä on nykyisin, että osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista. Vainajan (ja pesän) velat suoritetaan kuolinpesän varoista. Tästä huolimatta osakas voi myös voimassa olevan lain mukaan joutua tietyin ehdoin henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista. Vastuu syntyy tapauksissa, joissa perunkirjoitusvelvollinen osakas laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen tai osakas antaa perunkirjoituksessa väärää tietoa. Osakas vapautuu kuitenkin vastuusta, jos hän osoittaa, että velkojalle ei ole aiheutunut vahinkoa. Jos vahinko on velkaa pienempi, osakas vastaa henkilökohtaisesti vain vahingon määrästä.

    Osakkaiden vastuun rajaamisen vastapainoksi velkojan asemaa on vahvistettu (v. 2004) siten, että tämä voi hakea pesän pesänselvittäjän hallintoon ilman erityistä näyttövelvollisuutta. Velkojan ei tarvitse osoittaa, että pesän varat eivät riitä velkojen maksuun.

    Pääsäännön mukaan osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti pesän lukuun tehdystä velasta.

    Jos osakkaat toimittavat osituksen tai perinnönjaon ennen kuin velat on maksettu tai niille on saatu vakuus, toimi voidaan määrätä peruuntumaan ja osakkaat palauttamaan saamansa omaisuuden.

    Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila