Oikeustiede:päiväjärjestykseen siirtyminen/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Äänestysteknisessä mielessä luottamuslauseäänestys toteutettiin alkujaan äänestyksenä "päiväjärjestykseen siirtymisen" sanamuodosta. Keskusteltuaan päiväjärjestykseen kuulumattomasta asiasta (välikysymyksestä) eduskunta äänestyspäätöksin "siirtyi päiväjärjestykseen". Välikysymyskeskustelun kuluessa kansanedustajat saattoivat tehdä ehdotuksia perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä ja sisällyttää niihin toteamuksen siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. Päiväjärjestykseen siirtymisen perusteluihin voitiin sijoittaa lausumia, jotka sisälsivät joko suoranaisen luottamuksen tai epäluottamuksen ilmauksen tahi hallitukseen kohdistettua arvostelua. Äänestys perusteluista toteutti parlamentarismia ja saattoi - jos perusteluissa ilmaistiin avoin epäluottamus - velvoittaa hallituksen tai yksittäisen ministerin eroamaan. Eduskunnan puhemiehen oli aina ehdotettava ns. yksinkertaista päiväjärjestykseen siirtymistä osoittavaa lausumaa, joka on neutraali: "Kuultuansa annetun selityksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen." Nykyisin ehdotetaan pelkkiä perustelulausumia l. ponsia.

Keskustelun päätyttyä eduskunta äänestää ns. parlamentaarisen äänestysmenettelyn sääntöjen mukaan. Siirtymäsanamuotoehdotukset ja nyttemmin ponsiehdotukset jaetaan pareiksi, ja kustakin parista äänestetään erikseen. Voittanut ehdotus siirtyy jatkoäänestyksiin, kunnes viimeinen äänestys osoittaa eduskunnan päätöksen. Jos viimeisen äänestyksen tuloksena hyväksytään epäluottamuksen osoittava sanamuoto, hallituksen tai yksityisen ministerin on erottava. Hallituspuolueiden enemmistöin niiden eduskuntaryhmät voivat ohjata väliäänestysten tuloksia siten että viimeisessä äänestyksessä voittajaksi valikoituu eduskunnan luottamuksen säilyttävä perusteluehdotus.

Edellä selostettuja periaatteita sovelletaan myös silloin, kun valtioneuvosto on antanut eduskunnalle tiedonannon (PeL 44 §).

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita