Oikeustiede:metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut

    Tieteen termipankista

    metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut

    metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut
    Määritelmä tarkoittivat kirjoitetun valtiosäännön ylä- tai ulkopuolella olevia valtiosääntöliitännäisiä toimivaltaperusteita
    Selite

    Vanhastaan eräiden latinalaisen Amerikan, erityisesti Meksikon valtiosääntöteoriassa esitettiin perusteluja sille, että toimenpanovaltaa käyttävällä eksekutiivilla voi olla sellaisia toimivaltuuksia, joita ei valtiosäännössä nimenomaan säädetä. Metakonstitutionaalisille toimivaltuuksille esitettiin oikeusperusteeksi se, että kirjoitettu valtiosääntö ei voi tyhjentävästi luetella toimeenpanovallan koko laajuutta. Sen määrittelemiseksi on otettava valtiosääntötekstin ohessa huomioon valtion kulttuuritraditiot ja historia.

    Termi metakonstitutionaalinen esiintyy lisäksi lukuisissa muissa käyttöyhteyksissä, kuten ylipäätään arvioitaessa kansallisen valtionsäännön "yläpuolella" olevia instituutioita (mm. YK, Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin tai EU) joko operatiivisesti niiden toimivaltuuksia kuvattaessa tai oikeusteoreettisesti pyrittäessä osoittamaan tai määrittämään tällaisen toimivaltuuden suhde tai mahdollisesti valtuuttava asema suhteessa valtiosääntöön (mm. Hans Kelsenin perusnormi, H.L.A. Hartin tunnistamisnormi tai luonnonoikeusteorioissa viitatut normiauktoriteetit).

    Metakonstitutionaaliset arviot valtiosäännöstä voidaan nähdä yhteydessä logiikassa ja kielitieteessä käytettyyn päättelyyn: kysymyksessä on kieli, jota käytetään silloin, kun kieli itsessään on tutkimuskohteena. Metakielen avulla voidaan esittää väitteitä tutkimuskohteena olevasta kielestä eli objektikielestä. Valtiosääntönormien logiikkaan liittyen voidaan kysyä: saatetaanko samassa valtiosääntötekstissä olevaa perustuslain kumoamismenettelyä soveltaa siihen itseensä kumottaessa valtiosääntö kaikilta osiltaan.

    Metakonstitutionalismin käsitteeseen viitaten on myös arvioitu Brittiläisen kansainyhteisön jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asemaa suhteessa Ison Britannian tavanomaisoikeudelliseen valtiosääntöön ja brittiläisperäisen hallinnon oikeusasemaan kansainyhteisömaissa.

    Etsittäessä metakonstitutionalismin näkökulmasta valtiosääntöjen ja kansainvälisen oikeuden sekä EU-oikeuden voimassaoloperusteita, lähtökohtana on käytetty mm. kelseniläistä perusnormia (perusnormiolettamaa).

    http://en.wikipedia.org/wiki/Metaconstitution

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Metakieli
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    CarpizoJ1978

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Oikeustiede:metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut.)