Oikeustiede:metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut
metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut
| metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut |
Vanhastaan eräiden latinalaisen Amerikan, erityisesti Meksikon valtiosääntöteoriassa esitettiin perusteluja sille, että toimenpanovaltaa käyttävällä eksekutiivilla voi olla sellaisia toimivaltuuksia, joita ei valtiosäännössä nimenomaan säädetä. Metakonstitutionaalisille toimivaltuuksille esitettiin oikeusperusteeksi se, että kirjoitettu valtiosääntö ei voi tyhjentävästi luetella toimeenpanovallan koko laajuutta. Sen määrittelemiseksi on otettava valtiosääntötekstin ohessa huomioon valtion kulttuuritraditiot ja historia.
Termi metakonstitutionaalinen esiintyy lisäksi lukuisissa muissa käyttöyhteyksissä, kuten ylipäätään arvioitaessa kansallisen valtionsäännön "yläpuolella" olevia instituutioita (mm. YK, Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin tai EU) joko operatiivisesti niiden toimivaltuuksia kuvattaessa tai oikeusteoreettisesti pyrittäessä osoittamaan tai määrittämään tällaisen toimivaltuuden suhde tai mahdollisesti valtuuttava asema suhteessa valtiosääntöön (mm. Hans Kelsenin perusnormi, H.L.A. Hartin tunnistamisnormi tai luonnonoikeusteorioissa viitatut normiauktoriteetit).
Metakonstitutionaaliset arviot valtiosäännöstä voidaan nähdä yhteydessä logiikassa ja kielitieteessä käytettyyn päättelyyn: kysymyksessä on kieli, jota käytetään silloin, kun kieli itsessään on tutkimuskohteena. Metakielen avulla voidaan esittää väitteitä tutkimuskohteena olevasta kielestä eli objektikielestä. Valtiosääntönormien logiikkaan liittyen voidaan kysyä: saatetaanko samassa valtiosääntötekstissä olevaa perustuslain kumoamismenettelyä soveltaa siihen itseensä kumottaessa valtiosääntö kaikilta osiltaan.
Metakonstitutionalismin käsitteeseen viitaten on myös arvioitu Brittiläisen kansainyhteisön jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asemaa suhteessa Ison Britannian tavanomaisoikeudelliseen valtiosääntöön ja brittiläisperäisen hallinnon oikeusasemaan kansainyhteisömaissa.
Etsittäessä metakonstitutionalismin näkökulmasta valtiosääntöjen ja kansainvälisen oikeuden sekä EU-oikeuden voimassaoloperusteita, lähtökohtana on käytetty mm. kelseniläistä perusnormia (perusnormiolettamaa).
http://en.wikipedia.org/wiki/Metaconstitution
http://fi.wikipedia.org/wiki/MetakieliKirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:metakonstitutionaaliset toimivaltaperustelut.)
