Oikeustiede:maaoikeus (tuomioistuin)/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Talousdeputaatiot asetettiin vuoden 1757 isojakoasetuksen nojalla muun ohella sovittelemaan isojakoriitoja. Isojakoasetuksissa vuonna 1766 perustettiin varsinaiset maanjakosovinto-oikeudet, jotka tavoittelivat isojakoriidoissa ensisijaisesti sovintoratkaisua. Maanjakosovinto-oikeus asetettiin pitäjäkohtaisesti ja sillä oli oikeus antaa myös tuomioita, joista saatiin valittaa kuninkaalle. Vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaan maanjako-oikeus saatettiin asettaa yhteisesti myös useita pitäjiä varten. Venäjän vallan aikana 16.8.1809 jälkeen maanjako-oikeuden tuomiosta voitiin valittaa kuninkaan sijasta keisarillisen hallituskonseljin oikeusosastolle ja sittemmin keisarillisen senaatin oikeusosastolle, joka oli nykyisen Korkeimman oikeuden edeltäjä.

Ensimmäinen vakinainen maanjako-oikeus perustettiin Viipurin lääniin vuonna 1816. Muut vakinaiset maanjako-oikeudet perustettiin Turkuun ja Vaasaan sata vuotta myöhemmin vuonna 1916, kun asetus jakolaitoksesta (82/1916) annettiin. Vähitellen maanjako-oikeudet olivat alkaneet käsitellä isojakoriitojen lisäksi kaikista kiinteistötoimituksista tehtyjä valituksia ja alistuksia. Vuoden 1951 jakolainsäädännössä (604/1951) maanjako-oikeuden kokoonpanoon lisättiin maaoikeustuomarin ja lääninmaanmittausinsinöörin lisäksi maaoikeusinsinööri vakinaiseksi jäseneksi. Lautamiehet olivat kuuluneet maanjako-oikeuden kokoonpanoon alusta lähtien. Vuonna 1972 otettiin käyttöön nykyinen nimitys maaoikeus. 1990-luvun alusta lukien lääninmaanmittausinsinööri ei enää ole kuulunut maaoikeuden kokoonpanoon.

Käräjäoikeuksien siviiliprosessia vastaava sääntely oikeudenkäymiskaaressa tuli sovellettavaksi maaoikeuksissa vuodesta 1993 lukien toissijaisesti kiinteistönmuodostamislainsäädännössä olevan menettelyllisen sääntelyn lisäksi. Vuonna 2001 maaoikeudet lakkasivat erityistuomioistuimina, jolloin ne liitettiin kahdeksan käräjäoikeuden yhteyteen. Vuoden 2010 alusta maaoikeudet alkoivat käsitellä myös kirjaamisasioita eli lainhuudatus- ja kiinnitysasioita koskevia valituksia ja kanteluja. Nykyisin maaoikeudet toimivat Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Vantaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. Tuomiopiireistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tuomiopiirien rajat vastaavat pääasiallisesti maakuntajakoa.

Kokoonpano

Maaoikeuden kokoonpanoon kuuluvat maaoikeusasioista vastaavan käräjätuomarin ohella maaoikeusinsinööri ja kaksi lautamiestä. Nykyisin merkittävä osa asioista voidaan ratkaista yhden tuomarin kokoonpanossa, kuten esimerkiksi kirjaamisasiavalitukset ja suullista käsittelyä edellyttämättömät kiinteistötoimitusvalitukset. Tarvittaessa maaoikeuden kokoonpanoon voi kuulua toinen maaoikeusinsinööri tai toinen käräjätuomari. Kirjaamisasiaa koskevan valituksen käsittely voidaan tarvittaessa tehdä kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Tehtävät muutoksenhakutuomioistuimena

Maaoikeus on muutoksenhakutuomioistuin kiinteistötoimituksiin, kirjaamisratkaisuihin ja tielautakunnan toimituksiin. Se ei voi siten ottaa kokonaan uutta asiaa käsiteltäväksi, vaan maaoikeudessa on aina kysymys muutoksenhausta ensi asteen ratkaisuun. Joistakin kiinteistötoimitusten ratkaisuista saadaan valittaa maaoikeuteen jo toimituksen kestäessä. Maaoikeus voi käsitellä ja ratkaista myös tuomiovirhekanteluja oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa tarkoitetusti toimialallaan.

Oikeudenkäyntimenettely. Valitus on tehtävä 30 päivässä toimituksen lopettamisesta tai valituksenalaisen ratkaisun antamisesta. Maaoikeus voi kehottaa valittajan vastapuolta antamaan vastauksen valitukseen ja kuulla asianosaisia asian valmistelussa. Jos pääkäsittely pidetään, se on ensisijaisesti pidettävä siinä kunnassa, jossa olevaa aluetta toimitus koskee. Istunnosta ilmoitetaan kirjeitse valittajalle ja asianosaiselle, joka on vastannut valitukseen. Muussa tapauksessa asianosaiselle tiedo-tetaan todisteellisella tiedoksiannolla, tarvittaessa haastemiehen toimesta. Joskus istunnosta kuulute-taan sanomalehdessä.

Pääkäsittely on suullinen ja muistuttaa käräjäoikeuden siviiliasioissa noudatettavaa menettelyä. Hyvin usein maaoikeus suorittaa toimituksen kohdealueella katselmuksen. Maaoikeus joko julistaa ratkaisun välittömästi pääkäsittelyn jälkeen tai voi antaa ratkaisun kansliatuomiona tai -päätöksenä suullisen pääkäsittelyn jälkeen. Kiinteistönmuodostamislaissa olevien menettelysäännösten lisäksi toissijaisesti maaoikeudessa noudatetaan yleisistä tuomioistuimista voimassa olevia säännöksiä (mm. oikeudenkäymiskaarta).

Muutoksenhaku

Maaoikeuden päätöksiin ja tuomioihin saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhakuaika on 60 päivää.

Tilastotietoja

Maaoikeusasioiden määrä on sitten 1990-luvun vähentynyt. Muutoksenhakemuksia tulee vuosittain noin 500. Suurin osa valituksista koskee yksityistieasioita. Muita tavallisia asioita ovat halkomiset, rajankäynnit sekä lunastusasiat sisältäen myös maantielaissa tarkoitetut toimitusasiat.