luonnon monimuotoisuus | biodiversiteetti


luonnon monimuotoisuus
biodiversiteetti

Määritelmä tarkoitetaan erilaisiin ekosysteemeihin tai ekologisiin kokonaisuuksiin kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta. Tämä luonnon kirjo ilmenee periaatteessa kolmella eri tasolla: 1) lajien sisäisenä monimuotoisuutena eli perintötekijöiden (geenien) vaihteluna yhden lajin, alalajin tai kannan sisällä, 2) lajien välisenä monimuotoisuutena ja 3) ekosysteemien monimuotoisuutena. Kaikki nämä tasot vaikuttavat toisiinsa ja ovat omalta osaltaan yhtä tärkeitä.

Selite Luonnon monimuotoisuus voidaan rinnastaa kuvailevassa mielessä elävän luonnon kirjoon eli biologisen monimuotoisuuteen (biodiversiteettiin). Biologisella monimuotoisuudella ei kuitenkaan ympäristöoikeuden turvaamiskohteena tarkoiteta pelkästään luonnon kirjoa tai vaihtelevuutta, vaan myös itse luontoon sisältyviä eliöitä. Eliöyhteisöjen ja niiden elottomien (abioottisten) elinympäristöjen eli ekosysteemien kautta biologinen monimuotoisuus ulottuu käsitteellisesti myös elottomaan luontoon. Yleisesti voidaankin käyttää ilmiöstä käsitettä luonnon monimuotoisuus. Toisin kuin luonnonvaroista puhuttaessa luonnon monimuotoisuus ei käsitteellisesti sisällä hyödyntämisnäkökulmaa eikä muuta kannanottoa sen osien arvosta ihmiselle.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Kai T. Kokko

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Glowka&al1994, KokkoK2003, KuusiniemiK2001, Suvantola&Similä2011, Valtioneuvosto2012, VihervuoriP2011

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:luonnon monimuotoisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:luonnon monimuotoisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →